Arktisen alueen turvallisuus herättää Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen entisen komentajan, kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan kasvavaa huolta.
– Toisin kuin normaali päänsärky, joka aspiriinin jälkeen väistyy, tämä on ja pysyy koko seuraavan vuosisadan ajan, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa nykyisin työskentelevä Hodges sanoo.
– Kremlin toteuttama arktisen alueen militarisointi, mukaan lukien sen vaatimukset Tyynenmeren ja Atlantin välisten pohjoisten meriväylien hallinnasta ja pääsystä osiin Norjan Huippuvuoria, eivät osoita laantumisen merkkejä, hän toteaa.
Venäjän ohella myös Kiina kohdistaa hänen mukaansa yhä voimakkaampaa mielenkiintoa pohjoisia alueita kohtaan.
– Isoin Islannissa oleva suurlähetystö on Kiinan, eikä se johdu siitä, että kiinalaiset olisivat päässeet islantilaisen turskan makuun.
Kriittinen GIUK-käytävä
Sekä Tanska että Norja ovat Hodgesin mukaan tehneet kasvaneista jännitteistä omat johtopäätöksensä.
– Tanska tunnistaa alueen haasteet. Se on sijoittamassa kaksi pitkän kantaman miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää Grönlantiin sekä avaamassa uudelleen kylmän sodan aikaisen tutka-asemansa Färsaarilla vastauksena Venäjän laivaston toimintaan Grönlannin, Islannin ja Britannian välisessä GIUK-käytävässä, Hodges sanoo.
– Eräs korkeassa asemassa oleva norjalainen virkamies totesi minulle, että suurinta huolta herättää mahdollinen Venäjän toteuttama Norjan pohjoisosan haltuunotto. Kyse on alueesta, joka on tyypillisesti rajautunut Naton esikuntien seinillä olevien karttojen ulkopuolelle, hän kertoo.
– Jos Venäjä saisi tuon osan Norjasta haltuunsa, Moskova hallitsisi GIUK-käytävää, jonka kautta venäläisten sukellusveneiden on kuljettava päästäkseen Atlantille.