Yhdysvaltain demokraattien ensimmäiset vaalikokoukset Iowan osavaltiossa tuottivat yllätyksiä, jotka voivat muokata vuoden 2020 vaalitaistoa ennakoimattomiin suuntiin. Jos Iowan alustavat, osittaiset äänestystulokset pitävät paikkansa, ne kertovat ainakin neljästä keskeisestä kehityskulusta presidentti Donald Trumpia haastavan puolueen kannattajakunnassa.
Demokraattinen puolue on sisäisessä kriisissä, eivätkä sen kannattajat ole vielä lähelläkään kriisin ratkaisua. Puolueen viime vuosina haltuunsa ottama vasemmistosiipi ja sen heikentynyt keskusta taistelevat edelleen sen tulevasta hallinnasta ja linjasta. Demokraattien kenttä on yhä pahasti hajallaan, eikä selkeää vaalien ennakkosuosikkia ole löytynyt.
Jo kuukausia media ja puolue-eliitti ovat väittäneet entistä varapresidenttiä Joe Bidenia ennakkosuosikiksi, varmimmaksi Trumpin kukistajaksi ja parhaimmaksi ehdokkaaksi. Iowan äänestäjät eivät näin kuitenkaan uskoneet, ja nyt ensimmäisten äänien tultua annetuiksi myös Bidenin kampanja on kriisissä.
Biden sai vasta neljänneksi eniten ääniä oman puolueensa äänestäjiltä tässä varsinaisten vaalien kannalta kriittisen tärkeässä Keskilännen osavaltiossa. Miten voi hän olla vahvin ehdokas Trumpia vastaan, jos hän ei kelpaa edes oman puolueensa kannattajille?
Toinen merkittävä Iowan viesti liittyy Vermontin senaattorin Bernie Sandersin jatkuvaan noususuhdanteeseen. Hän sai Iowassa annetuista äänistä enemmistön, joten ennusmerkit ovat hänelle hyvät, kun taisto etenee seuraaviin esivaaleihin. Toisin kuin Iowassa, niissä voitto ratkeaa äänimäärän mukaan.
Avoimesti sosialistinen Sanders edustaa puolueensa äärimmäistä vasenta laitaa, ja hänen vaaliohjelmansa on radikaalisempi kuin kenenkään Yhdysvalloissa modernina aikana suurten puolueiden listoilta presidentiksi pyrkineen. Jos hänestä lopulta tulee puolueensa ehdokas, presidentti Trumpin on helppo julistaa demokraattinen puolue äärivasemmiston kaappaamaksi ja amerikkalainen elämänmeno syvästi uhatuksi.
Sandersin ympärille on syntynyt todelinen kansanliike, ja hän osaa tehokkaasti vedota osiin niitä samoja populistisia teemoja, joiden avulla myös Trump ponnisti voittoon vuonna 2016. Mutta hänellä on myös ainakin yhtä paljon vannoutuneita vastustajia – molemmissa puolueissa.
Iowan vaalikokousten todennäköisesti merkittävin sanoma liittyy kuitenkin Pete Buttigiegin nousuun. Tämä valtakunnanpolitiikan ulkopuolelta noussut, kannoiltaan lähinnä keskustalainen, 100[nbsp]000:n asukkaan pikkukaupungin 38-vuotias ex-pormestari ja ensimmäinen homoseksuaalinen suuren puolueen ehdokkuutta tavoitteleva mies on menestymisellään yllättänyt useimmat tarkkailijat.
Buttigieg oli Iowan vaalikokousten varsinainen voittaja. Hän menestyi kaikkialla Iowassa, sekä kaupungeissa että maaseudulla, kaikissa tuloluokissa, myös konservatiivien parissa – ja ennen muuta Trumpia edellisissä vaaleissa tukeneissa Iowan piirikunnissa.
Noiden piirikuntien voittaminen tulee ratkaisemaan vuoden 2020 vaalit. Näitä Barack Obamaa vuosina 2008 ja 2012 äänestäneitä piirikuntia, jotka vuonna 2016 tukivatkin Trumpia, on koko Yhdysvalloissa yhteensä 206. Kuka niissä voittaa, on Yhdysvaltain seuraava presidentti.
Trumpin kampanjan tulisi olla huolissaan Buttigiegin menestymisestä. Häntä Trump ei voi leimata korruptoituneeksi elitistiksi (kuten voi Bidenin) eikä äärivasemmistolaiseksi uhaksi amerikkalaiselle elämäntavalle ja talouskasvulle (kuten voi Sandersin).
Yhdysvaltain vaaleista voi vielä tulla hyvinkin kiinnostavat, jos niissä lopulta ovat nämä kaksi miestä vastakkain.
