Maailma ei palaa ennalleen, ja tarvitaan uusia ajatuksia ja strategioita. Hector RETAMAL / AFP / LEHTIKUVA

USA:n diplomaatti: On aika vastata idän uhkaan

Autoritaariset maat hyötyvät Kurt Volkerin mukaan kriisistä, jos demokratiat eivät kykene itsepuolustukseen.

Autoritaariset valtiot pyrkivät nopeassa tahdissa vahvistamaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista asemaansa koronaviruspandemian jälkeisessä maailmassa, kokenut amerikkalaisdiplomaatti Kurt Volker varoittaa.

– Globaalissa poliittisessa, taloudellisessa ja turvallisuusympäristössä tapahtuvien muutosten laajuutta ei pidä aliarvioida, Volker sanoo virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.

Volker on toiminut muun muassa Yhdysvaltain Eurooppa-asioista vastaavana apulaisulkoministerinä 2005–2007, suurlähettiläänä Natossa 2008–2009 ja erityisedustajana Ukrainassa 2017–2019.

– Kun vielä opettelemme elämään koronaviruksen kanssa, kansainvälinen talous on jo kokenut suurimman sokkinsa sitten toisen maailmansodan. Emme voi pieniä säätöjä tekemällä palata maailmaan, jonka tunsimme. Tarvitaan uusia ajatuksia ja strategioita menestyäksemme maailmassa, joka ei koskaan palaa ennalleen, hän toteaa.

Autoritaariset valtiot hyötyvät hänen mukaansa tässä tilanteessa komentotalousmallistaan, tiukasta yhteiskunnallisesta kontrollistaan ja järjestelmän edun asettamisesta yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin edelle.

– Monet venäläiset valtionyhtiöt voivat olla tehottomia ja vailla kilpailukykyä normaalioloissa. Nyt ne kuitenkin hyötyvät koostaan, hallituksen tarjoamasta selkänojasta sekä kyvystä toimia strategisesti ja poiketa säännöistä tavoilla, joihin niiden markkinavetoisilla kilpailijoilla ei ole mahdollisuutta. Kiinan teollisuus on ollut menestyksekäs normaaliaikoina ja saattaa olla sitä vielä enemmän nyt, Volker arvioi.

Autoritaarisen mallin etuja

Venäjä ja Kiina saattavat Volkerin mukaan hyödyntää globaalia koronakriisiä myös poliittiseen harhautukseen.

– Ne käyttävät jo disinformaatiokampanjoita ja aggressiivista ulkopolitiikkaa vääristääkseen yleistä tietoisuutta, heikentääkseen kilpailijoitaan ja oikeuttaakseen kotimaista sortoa valtion säilyttämisen nimissä. Demokratiat eivät pelaa tätä peliä hyvin, jos ollenkaan, Kurt Volker sanoo.

Vaikka pandemian todelliset vaikutukset saattavat sekä Kiinassa että Venäjällä olla raskaampia kuin niiden hallitukset myöntävät, maat pyrkivät silti häikäilemättä hyötymään tilanteesta.

Samaan aikaan länsi on Volkerin mukaan juuttunut reaktiiviseen ja sisäänpäin katsovaan käyttäytymismalliin sen sijaan, että se tähtäisi aktiivisin toimin edistämään rauhaa, hyvinvointia ja turvallisuutta pandemian jälkeisissä oloissa.

Vapaiden läntisten demokratioiden olisi Volkerin mielestä nyt välttämätöntä koota rivinsä ja puolustaa yhteisiä arvojaan – ei riidellä keskenään.

Demokraattisten yhteisöjen – EU:n, Naton ja G7:n – olisi hänen mukaansa kokoonnuttava korkeimmalla tasolla sopimaan yhteisestä pandemian jälkeisestä globaalista agendasta. G7:n ovet hän olisi valmis avaamaan myös Australialle, Etelä-Korealle ja Intialle.

Naton ja EU:n ovet auki

Osana itsepuolustustaan demokraattisten valtioiden on Volkerin mukaan syytä tunnistaa kaikki se kriittinen energia-, kyber-, terveydenhuolto- ja muu infrastruktuuri, jossa demokraattisten valtioiden on vältettävä riippuvuus autoritaarisista hallinnoista.

– Toimitusketjuissa ilmenneiden haavoittuvuuksien valossa yritysten on priorisoitava turvallisuus aiempaa korkeammalle sen sijaan, että toimitaan halvin hinta edellä. Tämän pitäisi koskea kaikkea 5G-teknologiasta terveydenhuollon suojavarusteisiin, Volker sanoo.

Natoa ja EU:ta hän kehottaa elvyttämään laajentumisohjelmansa, jotta jokaisella kriteerit täyttävällä eurooppalaisella valtiolla olisi aito mahdollisuus niiden jäsenyyteen.

Tämän tulisi hänen mukaansa koskea tietyin erityisjärjestelyin myös Ukrainan, Georgian ja Moldovan kaltaisia maita, joiden alueista osaa Venäjä edelleen miehittää.

– Näiden käytännöllisten ehdotusten edistäminen edellyttää sitä, että valtiojohtajat sitoutuvat tavoitteisiin ja rakentavat kansainvälisen mallin niiden toteuttamiseksi. Se saattaa vaikuttaa epätodennäköiseltä ellei jopa mahdottomalta ottaen huomioon, mikä on kansallisen johtajuuden nykyinen tila. Ehkä koronavirus kuitenkin on juuri sellainen sokki, jonka tällaiset johtajat tarvitsevat ryhtyäkseen tavoittelemaan korkeampia päämääriä pandemian jälkeisessä maailmassa, Volker toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt