Kiinan presidentti Xi Jinping ja USA:n presidentti Donald Trump. LEHTIKUVA / AFP

USA:lle ja Kiinalle varoitus: Nämä maat putoavat kelkasta

Asiantuntijat varoittavat sosiaalisista ja geopoliittisista ongelmista, jos nousevien talouksien kasvu tyrehtyy.

Sekä Yhdysvaltain että Kiinan on reagoitava koronapandemiaan ja otettava globaali johtovastuu tilanteessa, joka on ajanut maailman köyhimmät maat ongelmiin, arvioi Chicagon yliopiston rahoituksen professori Raghuram Rajan.

Rajanin mukaan koronaepidemia, jonka seurauksena eri maissa on asetettu kattavia sulku- ja rajoitustoimia, on aiheuttanut ”äärimmäistä vahinkoa” maailmantaloudelle, kertoo uutissivusto CNBC.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tilastojen mukaan kehittyneiden teollisuusmaiden toimeenpanemat finanssipoliittiset ja lainoitustoimet koronaepidemian hoidossa ovat keskimäärin 20 prosenttia bkt:sta.

Nousevien talouksien kohdalla luku on pudonnut viiteen prosenttiin ja kehittyvien talouksien kohdalla noin yhteen prosenttiin.

– Näillä kaikilla mailla on vastassaan sama virus, mutta niiden kyvyt käyttää rahaa tilanteen tasapainottamiseksi eroavat toisistaan. Se käy erittäin kalliiksi maailmanlaajuisesti, Rajan sanoo.

Hänen mukaansa on olemassa ”erittäin suuri vaara” sille, että nousevat markkinat uppoavat.

– Me emme kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen. Ei ole tarpeeksi elvytystä. Miten nousevat ja kehittyvät taloudet selviävät tästä rajoitetuilla finanssipoliittisilla resursseilla. Monen tällaisen maan velka suhteessa bkt:hen nousee pilviin johtuen tulojen menetyksen aiheuttamista vahingoista.

IMF:n mukaan 45 kehittyvää taloutta on hakenut hätärahoitusta.

– Suurin osa talouskasvusta tapahtuu nousevissa talouksissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksi kolmasosaa maailmantalouden kasvusta on tapahtunut nousevissa talouksissa, toteaa Singaporen keskuspankin pääjohtaja Tharman Shanmugaratnam.

Shanmugaratnamin mukaan on olemassa todellinen riski, että nousevat taloudet eivät enää jatka kasvu-uralla vaan alkavat upota.

Hän varoittaa siitä aiheutuvista seurauksista, jotka eivät ole pelkästään taloudellisia. Maailman pitää varautua myös sosiaalisiin, poliittisiin ja geopoliittisiin seurauksiin.

– Pakkosiirtolaisuudesta ja poliittisesta ekstremismistä tulee osa todellisuutta, jos talouskasvu on kituliasta ja suuri joukko ihmisiä jää työttömäksi, Shanmugaratnam varoittaa.

Rajanin mukaan maailma tarvitsee globaalia johtajuutta, jotta resursseja voidaan jakaa maille, jotka tarvitsevat niitä eniten.

– Johtajuuden on tultava kahden suurimman maan suunnalta eli Kiinasta ja Yhdysvalloista, Rajan toteaa.

USA:n ja Kiinan kiristyneet välit

Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat kiristyneet lähes äärimmilleen viime aikoina. Kahden suurvallan välinen konflikti kärjistyi, kun ensin USA määräsi Kiinan Houstonin-konsulaatin suljettavaksi ja sen jälkeen Kiina sulki USA:n Chengdun-konsulaatin.

USA:n ja Kiinan välit ovat olleet jo pidempään kireät Etelä-Kiinan meren sotilaallisen jännitteen, koronaepidemian ja kauppakiistojen vuoksi. Välit kiristyivät entisestään, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kutsui heinäkuussa Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi.

Heti sen jälkeen preidentti Donald Trump määräsi Yhdysvaltojen laissa määritellyn Hongkongin erityisaseman lakkautettavaksi rangaistukseksi siitä, että Kiina sääti Hongkongiin kiistellyn turvallisuuslain.

Yhdysvaltain hallinto ilmoitti asettavansa pakotteita kaikille, jotka toimillaan heikentävät Honkongin demokraattisia prosesseja tai instituutioita. Kiinan ulkoministeriö sanoi Kiinan vastaavan pakotteilla Yhdysvaltojen kansalaisia vastaan.

Kiina ja Yhdysvallat ovat käyneet kiivasta sananvaihtoa myös Yhdysvaltain laivaston läsnäolosta ja harjoituksista Etelä-Kiinan merellä, jossa kulkee vilkas kauppa-alusten reitti.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt