Donald Trump (vas.) ja Vladimir Putin. LEHTIKUVA / AFP

”USA ja Venäjä ovat vastakkain Euroopan uudella jakolinjalla”

Moskovan ja Washingtonin kahdenvälinen agenda kiteytyy tutkijan mukaan viiteen teemaan.

Yhdysvaltojen ja Venäjän suhdetta seuraavat asiantuntijat ovat Carnegie-ajatushautomon Venäjä-ohjelmaa johtavan Eugene Rumerin mukaan yksimielisiä vähintään yhdestä asiasta: maiden kahdenväliset suhteet ovat tulehtuneemmat kuin vuosikymmeniin. Pakotteiden ja vastapakotteiden kierre sekä yhä räikeämmät stereotypiat viittaavat useiden tutkijoiden mielestä siihen, että pahin on vielä edessä.

Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissaan  Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuskomitean tiedustelutehtävissä aiemmin toiminut Rumer listaa viisi ajankohtaista kipupistettä, jotka hallitsevat USA:n ja Venäjän keskinäistä asialistaa.

– Ensimmäinen elementti on uusi koronaviruspandemia, joka on ohittanut ydinaseet USA-Venäjä-suhteiden polttavimpana kysymyksenä, hän sanoo.

Rokotteen kehittämisen ja tehokkaan lääkityksen löytämisen on hänen mukaansa oltava molempien maiden keskeisenä tavoitteena niin turvallisuuden, talouden kuin koko yhteiskunnankin näkökulmasta. Kaikki sitä rajoittavat tiede- ja terveydenhuoltoyhteistyön esteet maiden väliltä olisi voitava siksi kiireellisesti poistaa.

– Sitä kuitenkin vaikeuttavat merkittävästi se valtava epäluottamus, joka molemmilla puolilla vallitsee, ja kapea oman edun tavoittelu, jota esiintyy nyt kovin monessa maassa – ei vain Yhdysvalloissa ja Venäjällä, Rumer toteaa.

Katoava strateginen vakaus

Toinen avainteema suurvaltojen Moskovan ja Washingtonin yhteisellä asialistalla ovat Rumerin mukaan ydinaseet ja strateginen vakaus. Kylmän sodan jälkeinen asevalvontajärjestelmä uhkaa luhistua, kun Yhdysvallat vetäytyy keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta sekä valvonta- ja kuvauslentoja koskevasta Open Skies -sopimuksesta ja strategisten aseiden New START -rajoitussopimus on raukeamassa vuoden 2021 alussa.

– Asevalvonnan mahdollinen päättyminen ja joukko uusia aseteknologioita, kuten hypersooniset ja konventionaaliset täsmäaseet, pienemmän tuhovoiman ydinaseet sekä kyber- ja avaruusaseet, pitävät yllä näkymää USA:n ja Venäjän varustelukilvasta, Rumer sanoo.

– Siitä on uhasta on tulossa kallis, epävakauttava ja vaarallinen – varsinkin, kun USA:n ja sen liittolaisten sekä Venäjän asevoimat seisovat vastakkain Euroopan uudella jakolinjalla Jäämereltä Mustallemerelle, hän toteaa.

Terrorismista ei yhteisymmärrystä

Kolmantena keskeisenä teemana Rumer pitää terrorismia, johon liittyvät huolet ovat hallinneet viimeisten parinkymmenen vuoden ajan keskustelua Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta.

Terrorismin torjuntaa on pitkään pidetty asiana, jossa USA:n ja Venäjän yhteistyö olisi molempien maiden edun mukaista. Tällä hetkellä edellytykset yhteistyöhön vaikuttavat kuitenkin Rumerin mukaan parhaassakin tapauksessa sangen etäisiltä.

– Syyt siihen ovat moninaisia aina terrorisminvastaisten operaatioiden toteuttamista koskevista Yhdysvaltojen ja Venäjän pitkäaikaisista näkemyseroista ja maiden turvallisuuselinten syvälle juurtuneesta epäluottamuksesta viimeaikaisiin raportteihin, joiden mukaan Venäjän asiamiehet ovat maksaneet Taliban-taistelijoille amerikkalaissotilaiden tappamisesta Afganistanissa, Rumer arvioi.

Venäjän myrkyttynyt imago

Neljänneksi avaintekijäksi hän nostaa maiden informaatiosodan, jonka taustalla on Venäjän sekaantuminen USA:n presidentinvaaleihin 2016.

Yhdysvalloissa on hänen mukaansa tärkeää ymmärtää, että Venäjän harjoittama disinformaatio on lopulta vähäisempi ongelma kuin maan oman sisäisen kahtiajaon syveneminen. Valkoinen talo ja Fox News voivat levittää valeuutisia Kremlin propagandaa tuhoisammin seurauksin.

– Niiden, jotka Venäjällä olisivat kiinnostuneita parantamaan suhteita Yhdysvaltoihin, voi samaan aikaan olla vaikea välttää sitä johtopäätöstä, että sekaantuminen vuoden 2016 vaaleihin on myrkyttänyt Venäjän imagoa USA:ssa tavalla, jonka seuraukset suhteelle ovat pitkäkestoiset, Rumer toteaa.

Viides ydinteema maiden asialistalla on hänen mukaansa kauppa. Maiden taloussuhteet polkevat paikoillaan, eikä niiden merkitys ole nykyisellään kovinkaan kummoinen. Taloutensa suhteellisesta pienuudesta huolimatta Venäjä on kuitenkin yksi maailman kolmesta merkittävimmästä öljyntuottajasta, minkä vuoksi maan roolia kansainvälisessä kaupassa ei ole mahdollista kokonaan sivuuttaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt