Maailmanpolitiikassa on käynnissä vallan uusjako. Valtataistelu politiikasta, taloudesta ja turvallisuudesta käy kuumana. Pääosapuolina ovat Yhdysvallat ja Kiina. Venäjä osallistuu tähän kolmantena pyöränä pyrkien vahvistamaan omaa asemaansa, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
– Tämä peruskuvio on liikkeessä meidän kannaltamme hieman huolestuttavalla tavalla. Tämä muutos koettelee transatlanttista suhdetta, ja sillä on tietysti omat vaikutuksensa Eurooppaan ja sen asemaan tässä kokonaisuudessa, Kanerva sanoo Verkkouutisille.
– Siksi myös Euroopan unionin pitää miettiä, minkälaisia siirtoja Euroopassa tehdään sisäisesti, koska pelikenttä on muutoksessa.
USA:n ja Kiinan välit ovat olleet jo pidempään kireät Etelä-Kiinan meren sotilaallisen jännitteen, koronaepidemian ja kauppakiistojen vuoksi. Välit kiristyivät entisestään, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kutsui tämän viikon maanantaina Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi.
Tiistaina presidentti Donald Trump määräsi Yhdysvaltojen laissa määritellyn Hongkongin erityisaseman lakkautettavaksi rangaistukseksi siitä, että Kiina sääti Hongkongiin kiistellyn turvallisuuslain.
Yhdysvaltain hallinto ilmoitti asettavansa pakotteita kaikille, jotka toimillaan heikentävät Honkongin demokraattisia prosesseja tai instituutioita. Kiinan ulkoministeriö sanoi Kiinan vastaavan pakotteilla Yhdysvaltojen kansalaisia vastaan.
Kiina ja Yhdysvallat ovat käyneet kiivasta sananvaihtoa myös Yhdysvaltain laivaston läsnäolosta ja harjoituksista Etelä-Kiinan merellä, jossa kulkee vilkas kauppa-alusten reitti.
Kanerva korostaa länsimaiden ja Kiinan näkemyseroja arvoista ja perusperiaatteista.
– Kiinan selvästi uusi poliittinen ote asioihin on saanut aikaan suuria liikahduksia, jotka eivät kulje samassa tahdissa länsimaisen ja eurooppalaisen sivilisaation näkemysten kanssa, Kanerva toteaa.
– Iso kädenvääntö tapahtuu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Ja tässä on kaikki ottelumuodot ja keinot käytössä – sotilaalliset, poliittiset ja taloudelliset.
Hän nostaa esille myös Yhdysvaltain ja Kiinan 5G-verkkojen rakentamista koskevan kiistan, jonka keskelle EU on ajautunut.
Yhdysvallat painostaa Euroopan maita siihen, etteivät ne ottaisi Kiinan valtioon kytkeytyvää telejätti Huaweita kumppaniksi 5G-infrastruktuurin rakentamiseen. Yhdysvaltojen mukaan Huawein verkkolaitteet ja ohjelmistot vuotavat tietoja Kiinan valtiolle. Huawei kiistää väitteet.
Venäjä ei valitse puoltaan
Venäjä ei halua Kanervan mukaan suoraan valita puoltaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä eikä liimautua kiinni kummankaan kylkeen.
– Venäjä haluaa pitää kortit käsissään. Se seuraa tilannetta ja tekee omia peliliikkeitään voimistaakseen omaa asemaansa, jotta Venäjän vaikutusvalta noteerattaisiin ja heidän ratkaisunsa vaikuttaisivat siihen, miten Kiina ja Yhdysvallat toimivat globaalilla tasolla, Kanerva sanoo.
Hän muistuttaa, että Venäjällä on ongelmia Krimiin ja Ukrainaan liittyvän politiikkansa kanssa. Venäjä kaappasi helmikuussa 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin ja liitti sen laittomasti alueeseensa. Venäjän vahva sotilaallinen läsnäolo Itä-Ukrainassa on ollut jo pitkään avoin salaisuus.
– Krimin ja Ukrainan ongelma on heille ilmiselvä, ja se vahingoittaa Venäjän suhteita länteen ja Eurooppaan.
Kanervan mukaan Venäjän tilanne kiihtyvässä globaalissa valtakamppailussa on hankala. Se ei voi sitoutua Kiinaan eikä Yhdysvaltoihin, vaikka juuri näiden osapuolien kanssa pitäisi pystyä toimimaan.
– Se, mihin Venäjä voisi luottaa, on Eurooppa. EU olisi sittenkin Venäjälle luotettavin yhteistyökumppani pitkällä tähtäimellä.
– Mutta niin kauan kun Venäjä harjoittaa sellaista politiikkaa, joka ei ole kansainvälisen yhteisön kannalta hyväksyttävissä, Venäjä ei löydä tätä yhteyttä myöskään läntisen Euroopan tai EU:n kanssa.
Venäjä onkin päätynyt toimimaan tavalla, jossa se hakee joihinkin EU-maihin läheisempiä ja toisiin viileämpiä suhteita.
– Siinä Venäjällä on käytössään monia toimia, joita se tässä suhteessa soveltaa lyödäkseen kiilaa EU:n sisälle ja on kieltämättä siinä osittain onnistunut.
Kanervan mukaan tällainen politiikka onnistuu liian helposti, koska EU:n yhtenäisyys on tällä hetkellä hutera.
– Siksi minä olen ollut sitä mieltä, että EU:n pitäisi kyetä jämäkämpään ja yhtenäisempään toimintaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan, jotta tältä hajota ja hallitse -politiikalta putoaisi pohja.
– Jokaisella maalla tietysti on ja tulee aina olemaan kansallinen ulko- ja puolustuspolitiikka, mutta keskinäisen koordinoinnin pitäisi löytyä EU:ssa aiempaa paremmin.
Hän patistaa EU:ta konkreettisiin toimiin ulkopolitiikkansa suhteen.
– En usko, että kukaan voi sanoa EU:n ulkopolitiikan olleen menestystarina. Paremminkin voi sanoa, että paine sen yhtenäistämiseen on ilmiselvä.
Turvallisuusneuvosto
Kanerva ehdotti heinäkuun alussa Euroopan unionin turvallisuusneuvoston perustamista.
– Siltä pohjalta voisi rakentaa jäntevämpää otetta EU:lle olla toimijana tässä kuviossa, jolloin se noteerattaisiin, oli kyse sitten Yhdysvalloista, Kiinasta tai Venäjästä, hän toteaa.
– Venäjä on eniten Euroopalle se valtakeskus, jonka toimet tuntuvat hankalilta yhteistyön aikaansaamisen kannalta.
Kanervan mukaan kyber- ja hybridivaikuttamisen, terrorismin, hallitsemattoman maahanmuuton ja pandemian kaltaisten uhkien torjuntaa pitää koordinoida paremmin Euroopan sisällä.
– Turvallisuusneuvoston myötä Euroopan yli ei enää käveltäisi, Kanerva kommentoi viikko sitten Turun Sanomille.
Turvallisuusneuvostolla ei yritettäisi korvata Naton tai YK:n roolia. Turvallisuusneuvoston pitäisi toimia yhteistyössä Naton kanssa.
EU:n ei pidä viivytellä
Kanerva pitää erittäin tärkeänä, että EU:ssa saadaan aikaan Hongkongin kanssa tehtyjä luovutussopimuksia koskeva päätös.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ilmoitti keskiviikkona, että Suomen luovutussopimus Hongkongin kanssa on käytännössä jäädytetty. Vuonna 2005 solmittua sopimusta on jouduttu arvioimaan uudelleen, kun Kiina on kiristänyt otettaan erityishallintoalueestaan.
– Suomen kanta on helppo ilmoittaa, ja se on välttämättömyys, Kanerva sanoo.
– Mutta meidän pitää olla johdonmukaisia siinä, että me emme maana pese käsiämme omalla kansallisella ratkaisulla. Meidän on saatava vastaava päätös aikaan myös EU:ssa. Ja mitä nopeammin, sitä parempi.
Kanervan mukaan EU:n pitäisi ottaa luovutussopimukset asialistalle heti seuraavissa huippukokouksissa.
– En oikein tahdo löytää syitä, miksi EU:n pitäisi viivytellä tällaisessa päätöksessä. Jos päätöstä ei saada aikaan, niin se on pahimmanlaatuinen esimerkki siitä, mikä EU:n päätöksenteon kunto on.
– Suomen on edellytettävä EU:lta päätöksentekokykyä, koska vaikuttavuus tulee sitä kautta, että EU linjaa oman asennoitumisensa konkreettisiin asioihin perustuen.
Kumppaneiden valinta
Myös EU:ta on kehotettu eri asiayhteyksissä valitsemaan puolensa suurvaltakamppailussa. Kanerva korostaa, että kumppaneiden valinnassa korostuu kokonaisuus eduista, arvoista ja toimintaperiaatteista.
– Se on selvää, että on erilaisia puolenvalintakriteereitä. Osa painottuu yhteisiin etuihin, joista raskaansarjan edut ovat tietysti turvallisuuspoliittisia. Sitten on kaupallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä etuja, Kanerva sanoo.
– Tämän lisäksi on olemassa myös arvopohjaista ajattelua. Tässä on selvää, että EU ei voi kääntää selkäänsä omille perusperiaatteilleen.
EU:n lähimmät yhteistyökumppanit ovat toimijoita, joille demokratia, ihmisoikeudet ja vapaus ovat keskeisessä asemassa omassa politiikassa.
