Uniapneaa poteva kärsii unenaikaisista hengityskatkoksista, jotka johtuvat hengitysteiden tukkeutumisesta.
Osana tutkimusta tutkijat mittasivat Alzheimerin tautiin viittaavia merkkiaineita 208 terveen vapaaehtoisen selkäydinnäytteistä. Osallistujat olivat 55–90-vuotiaita tutkimuksen alkaessa eikä heillä ollut todettu muistisairauksia tai uniapneaa.
Osallistujille tehdyt tutkimukset paljastivat, että melkein puolet osallistujista sairasti obstruktiivista uniapneaa, vaikka sitä ei ollut aiemmin diagnosoitu. Kun osallistujia seurattiin tämän jälkeen kahden vuoden ajan, Alzheimerin tautiin viittaavat testitulokset olivat sitä todennäköisempiä mitä pahemmat uniapneaoireet potilaalla oli.
Selkäydinnäytteiden lisäksi sama havaittiin potilailla, joille tehtiin lisäksi aivojen tietokonetomografiakuvaukset. Niissä uniapneaa potevien aivoissa näkyi enemmän amyloidikertymiä, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudille, ja nuo kertymät myös lisääntyivät seurannan aikana.
Uniapnea on yhdistetty muistisairauksiin aiemminkin, mutta yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset ovat harvinainen viittaus siitä, että uniapneaoireita potevien Alzheimer-muutokset lisääntyvät ajan myötä enemmän kuin samanikäisten terveiden.
Aiemmissa tutkimuksissa uniapnean osuutta on ollut vaikea erottaa sekoittavien tekijöiden vaikutuksista.
Tutkimuksessa uniapnea ei liittynyt varsinaiseen muistin ja kognitiivisten toimintojen heikentymiseen, mikä viittaa Alzheimer-muutosten olleen varhaisessa vaiheessa. Onkin mahdollista, että uniapnean hoitaminen voisi pysäyttää muutosten etenemisen osalla potilaista.
Hoitamattomana uniapnea altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella. Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä ja siitä kertoi Uutispalvelu Duodecim.
