Suomeen muuttaa koulutettua hoitohenkilöstöä, jonka työllistyminen sosiaali- ja terveysalalle edellyttää ammattipätevyyden saamista Valviralta.
– Ulkomaisen työvoiman tarve on sosiaali- ja terveysalalla pysyvä, joten myös täydentävän koulutuksen tarjonnan pitää olla pysyvää, esittää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Vielä nykyisin tällainen koulutus perustuu hankerahoitukseen.
– Sosiaali- ja terveysalan rekrytointitarpeeksi arvioidaan noin 267 000 työntekijää vuoteen 2040 mennessä, muistuttaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista.
Ammattikorkeakoulut ovat eri hankkeissa kehittäneet malleja ammattipätevyyden edellyttämiin lisäkoulutuksiin, joihin sisältyy aiemman osaamisen arviointi ja tunnistaminen, lisä- ja kielikoulutus sekä osaamisen arviointi. Näiden mallien toteutus tulee järjestöjen mukaan yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin yhden sairaanhoitajan kouluttaminen
– Toiminnan vakinaistaminen laajentaa ammattikorkeakoulujen tehtäviä, joten sen rahoitus on järjestettävä pysyvästi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen edellyttää.
Järjestöjen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvava palvelutarve sekä työvoiman ikääntyminen ja eläköityminen tarkoittavat pahenevaa osaajapulaa kaikissa maakunnissa. Samaan aikaan toimialojen välinen kilpailu työvoimasta kiristyy koko maassa.
