Tuoreiden tilastojen mukaan ero ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen väestön työllisyysasteissa on 10–20 prosenttiyksikköä laskentatavasta riippuen.
Työllisyysastetta painaa alas erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten heikko työmarkkinamenestys.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larjan mukaan maahanmuuttajanaisten työllisyys on Suomessa Pohjoismaiden heikoimmalla tasolla.
– Esimerkiksi Tanskassa thainaisten työllisyys ei juuri ero tanskalaisista, mutta Suomessa ero on 28 prosenttiyksikköä. Ruotsissa iranilaisten ero ruotsalaisiin 19 prosenttiyksikköä, Suomessa 39 prosenttiyksikköä, Larja kirjoittaa Twitterissä.
Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on suomalaisia heikompaa lähes kaikissa maaryhmissä maahantulon alussa ja myös 15 vuoden jälkeen.
– Ainoa poikkeus Pohjoismaista ja Filippiineiltä muuttaneet, Liisa Larja toteaa.
Ministeriön raportin mukaan ilmiön taustalla on todennäköisesti voimakas sosiaali- ja terveysalan rekrytointi, joka on kohdentunut erityisesti filippiiniläisiin hoitajiin.
Pari nostoa maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asemasta: vaikka ryhmä on heterogeeninen, työllisyysaste jää suomalaisnaisten tasosta (71%) kaikissa taustamaaryhmissä paitsi maahantulon alussa, niin myös 15+ vuoden jälkeen. Ainoa poikkeus Pohjoismaista ja Filippiineiltä muuttaneet. pic.twitter.com/3b6B4og0yW
— Liisa Larja (@LiisaLarja) January 22, 2020
#Maahanmuuttajanaisten #työllisyys on Suomessa heikointa Pohjoismaista. Esim. Tanskassa thainaisten työllisyys ei juuri ero tanskalaisista, mutta Suomessa ero on 28 %yks. Ruotsissa iranilaisten ero ruotsalaisiin 19 %yks, Suomessa 39 %-yks. pic.twitter.com/T0wxkbWAhm
— Liisa Larja (@LiisaLarja) January 22, 2020