Verkkouutiset

Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset heikommassa asemassa

Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat hyvinvoivia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Toisaalta monella hyvinvoinnin osa-alueella näillä perheillä menee keskimääräistä heikommin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston laajasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia.

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat seurasivat koko ikäluokan kehitystä ja selvittivät vanhempien ulkomaalaistaustan yhteyttä lasten kasvuympäristöön, kehitykseen ja hyvinvointiin.

Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.

Merkittäviä eroja oli vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta.

Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.

– Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.

Erot rikollisuudessa pieniä

Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä.

Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

– Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta, sanoo akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.

Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.

Tutkimuksen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.

Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin lähes 60[nbsp]000 vuonna 1997 syntynyttä lasta sikiöajalta täysi-ikäisyyteen rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen monitieteiseen tekijäjoukkoon kuului tutkijoita THL:stä, Nuorisotutkimusverkostosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Eläketurvakeskuksesta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)