Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowskin äskettäinen lausunto Neuvostoliiton merkittävästä osallisuudesta toisen maailmansodan syttymiseen nostatti sanallisen vastahyökkäyksen Kremlin taholta.
– Olemme hyvin pahoillamme siitä, että kun korkea-arvoiset puolalaispoliitikot pyrkivät oikeuttamaan halunsa tarkistaa historiaa, kiistämään puna-armeijan suuret ansiot ja sen tehtävän Euroopan vapauttajana, he näyttävät olevan valmiita turvautumaan väärennökseen ja loukkaaviin huomautuksiin, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoo viime viikolla esittämässään lausunnossa.
Toisen maailmansodan katsotaan alkaneen, kun natsi-Saksan asevoimat ylittivät Puolan rajan 1.9.1939. Vain runsasta kahta viikkoa myöhemmin noin 800 000 Neuvostoliiton puna-armeijan sotilasta vyöryi Itä-Puolaan. Neuvostoliitto ja Saksa olivat sopineet Puolan jaosta osana niin sanotun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen sisältämää laajempaa etupiirijakoa saman vuoden elokuussa.
Nyt Zaharova torjuu puolalaisnäkemyksen, jonka mukaan Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakavat syyllisyyden maailmansodan puhkeamisesta.
– Olemme aina antaneet tähän selkeän mutta hienovaraisen vastauksen, oikaisseet puolalaisia kollegojamme ja ilmaisseet huolemme ja näkemyksemme asiasta, hän sanoo.
”Syyllinen olikin Puola”
Lausuntonsa erikoisimmassa osuudessa Maria Zaharova esittää oman versionsa 1930-luvun tapahtumista Euroopassa. Siinä Puola näyttäytyy natsi-Saksan kyynisenä kumppanina, ja Josif Stalinin Neuvostoliitolle on varattu nurkkaan ahdistetun sijaiskärsijän rooli.
– Katsomme, että kun eräät puolalaiset viranomaiset eivät ole esittämässä Venäjän vastaisia väitteitä, heidän kannattaisi kerrata eräitä yleisesti tunnettuja tosiasioita.
– 1930-luvun kuluessa Neuvostoliitto pysyi fasismin pääasiallisena vastustajana. Saman ajanjakson aikana Puola edusti (Adolf) Hitlerin Saksaa Kansainliitossa, torjui Ranskan esityksen itäsopimuksen solmimiseksi kahdesti – 1934 ja 1936 – ja liittyi mukaan lännen liennytyspolitiikkaan, Zaharova sanoo.
Se, että Puola ei vuosina 1938 ja 1939 sallinut kymmenien puna-armeijan divisioonien kauttakulkua alueensa halki, johti Zaharovan mukaan jännitteiden kärjistymiseen ja teki ”vakavat seuraukset Euroopalle väistämättömiksi”.
Neuvostoliitolle ei tässä tilanteessa jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin solmia hyökkäämättömyyssopimus natsi-Saksan kanssa. Tähän Molotov-Ribbentrop -sopimukseen sisältyneen salaisen lisäpöytäkirjan, joka määritteli maiden välisen etupiirijaon, Zaharova jättää lausunnossaan mainitsematta.
Ulkoministeri Waszczykowskin viittausta Neuvostoliiton hyökkäykseen Zaharova väittää tekosyyksi pyrkimykselle poistaa Puolassa edelleen olevia neuvostomonumentteja.
– Ehkä tällaisessa ilmapiirissä on helpompi vakuuttaa kansalaisia tarpeesta poistaa neuvostoliittolaisia sotamuistomerkkejä muka jäänteinä Puolan miehityksestä. Kaikenlaiset historialliset hämäykset kuitenkin kääntyvät ennemmin tai myöhemmin keksijöitään vastaan, Zaharova ilmoittaa.
Kansainliitto, johon Zaharova lausunnossaan viittaa, erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14.12.1939 – kaksi viikkoa sen jälkeen, kun puna-armeija oli hyökännyt Suomeen.
Myös vastuu talvisodan syttymisestä on nyt joutunut uuteen tarkasteluun Venäjällä. Maan puolustushallinnon alainen tv-kanava Zvezda julkaisi heinäkuun lopulla artikkelin, jossa väitettiin talvisotaan johtaneita Mainilan laukauksia suomalaisen kenttätykistön ampumiksi. Tämä alun perin neuvostopropagandaan perustuva väite on viime vuosikymmenten kuluessa venäläisessäkin historiantutkimuksessa moneen otteeseen perättömäksi todettu.
Heikki Hakala
