Ranskalaiset toimittavat kehittyneitä helikopteritukialuksia, saksalaiset rakensivat huippumodernin harjoittelukeskuksen, italialaiset ovat toimittaneet panssariajoneuvoja, Washington Post listaa.
Lehden mukaan Eurooppa pyrkii tasapainottelemaan taloudellisten ja poliittisten päämääriensä välillä.
Yhtäältä Euroopan johtajat haluavat suojella aseteollisuuttaan, mutta toisaalta taas ojentaa Venäjää sen toimista Ukrainassa ja etenkin Krimillä.
Venäjä on alkanut luottaa ulkomaiseen sotateknologiaan vasta hiljattain ja maa on edelleen itse merkittävä aseviejä.
Vuonna 2008 käyty lyhyt Georgian konflikti muutti kuitenkin Venäjän asennetta. Vaikka sota loppuikin Venäjän nopeaan voittoon, osoittautuivat sen joukot huonosti varustelluiksi.
”Venäjän johdossa havaittiin, etteivät venäläiset taisteluvarusteet täyttäneet enää niille asetettuja odotuksia”, SIPRI:n (Stockholm International Peace Research Institute) tutkija Pieter Wezeman totesi.
Hänen mukaansa Venäjä alkoi ostaa Georgian sodan jälkeen sekä täysiä asejärjestelmiä että sotateknologiaa länsimaista.
Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi ja sitä seuranneet työllisyys- ja vientiongelmat osuivat sopivaan saumaan. Ne ovat lisänneet Eurooppalaisten päättäjien halukkuutta pitää asevienti Venäjälle vauhdissa.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjän asevoimat tarvitsevat länsimaista teknologiaa uudistumiseen.
”Moderneja järjestelmiä on vaikea luoda ilman länsimaisia komponentteja”, Venäläisen sotateknologian asiantuntija Igor Sutjagin sanoi.
Hänen mukaansa länsimaisten asejärjestelmien hankkimisessa on sekin etu, että niissä hyödynnettävää tekniikkaa voidaan analysoida, kopioida ja soveltaa toisaalla.
Ranska toimittaa aluksia vastalauseista huolimatta
Ranskan uskotaan olevan Venäjän suurin eurooppalainen asekauppakumppani. SIPRI:n tietojen mukaan Ranskan puolustusvienti Venäjälle kolminkertaistui vuosien 2009–2010 aikana ja kasvaa jatkuvasti.
Ranska myi Venäjälle hiljattain kaksi Mistral-luokan helikopteritukialusta. Aluksilla voidaan kuljettaa 16 taisteluhelikopteria, kymmeniä panssarivaunuja ja noin 700 sotilasta.
Ukrainan kriisi ja Krimin liittäminen Venäjään ovat saaneet monet kyseenalaistamaan yli 1,2 miljardin euron arvoisen sopimuksen. Sota-aluskauppaa on herättänyt närää Ranskan Nato-liittolaisissa ja sitä on kummasteltu etenkin Yhdysvalloissa. Ranska on kuitenkin kieltäytynyt peruuttamasta sitä.
”Olen ilmaissut joitakin asiaan liittyviä huoliani, enkä usko, että olen yksin mielipiteideni kanssa. Minusta olisi ollut parempi, jos Ranska olisi pistänyt kaupan jäihin”, Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama kommentoi.
Ranskan presidentti Francois Hollande totesi aiemmin kesäkuussa, että kauppa on laillinen, eikä sitä voida peruuttaa, koska Venäjään ei kohdisteta tämän tason pakotteita. Hollande oli avoin toimituksien keskeyttämiselle, jos pakotteita Venäjää kohtaan päätetään tiukentaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on puolestaan sanonut, että Venäjä voisi tilata Ranskalta lisää aseita, mikäli laivat toimitetaan asianmukaisesti.
Ranskan lisäksi myös esimerkiksi Saksa, Italia ja Tshekki toimittavat aseita ja sotateknologiaa Venäjälle.
SIPRI:n mukaan Venäjä on ostanut Italiasta muun muassa 60 panssariajoneuvoa ja sotilaslentokoneissa käytettävää elektroniikkaa. Saksalaiset ovat puolestaan aloittaneet yli 120 miljoonan euron koulutuskeskuksen rakentamisen Venäjälle.
Työt liki valmiissa kohteessa on kuitenkin toistaiseksi keskeytetty Krimin tilanteen vuoksi.
