Yhtiöt eivät pitäneet niitä uhkana tupakoinnille, sillä tupakoitsijoiden uskottiin käyttävän niitä tupakan rinnalla.
Tiedot perustuvat seitsemän merkittävän tupakkayhtiön salaisiin asiakirjoihin vuosilta 1960–2010. Asiakirjat tulivat julkisiksi 1990-luvulla useiden oikeustoimien seurauksena.
Asiakirjojen perusteella tupakkayhtiöt olivat kiinnostuneita vaihtoehtoisista keinoista myydä nikotiinia jo vuosikymmeniä, mutta kuluttajien mielikuvat nikotiinista olivat vielä liian negatiivisia.
Vaihtoehtoisten tuotteiden markkinoinnin pelättiin myös kiinnittävän huomiota savukkeiden haittoihin ja lisäävän tupakoinnin vastaista sääntelyä.
Tilanne muuttui vähitellen 1980-luvulla, kun nikotiinikorvaustuotteet hyväksyttiin tupakkavieroitukseen. 1990-luvulle tultaessa tupakkayhtiöiden omat tutkimukset alkoivat myös viitata siihen, että korvaushoidot yksistään harvoin auttoivat tupakoitsijoita lopettamaan ja että monet käyttivät niitä tupakan rinnalla.
Kun lisäksi tupakoinnin vastaiset lait alkoivat yleistyä 2000-luvulla, yhtiöt alkoivat taas kiinnostua muiden nikotiinituotteiden markkinoista. Osa tupakkayhtiöistä on jo tuonut markkinoille muun muassa omia nikotiinipurkkia ja sähkötupakkamerkkejä.
Nykyisen, satoihin tutkimuksiin perustuvan tutkimustiedon valossa nikotiinikorvaushoidot lähes kaksinkertaistavat tupakoitsijan todennäköisyyden onnistua tupakoinnin lopettamisessa. Tämä havaitaan tutkimuksissa riippumatta siitä, saako potilas lisäksi neuvontaa tai muita tukitoimia.
Monet potilaat kuitenkin lopettavat nikotiinikorvaushoidon liian aikaisin, jolloin teho jää vähäiseksi. Tutkimusten mukaan riittävä käyttöaika olisi usein noin 2–3 kuukautta. Tupakoinnin lopettaminen vaatii yleensä 3–4 yritystä.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Public Health -lehdessä ja siitä kertoo Uutispalvelu Duodecim.
