– Vaadimme kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan ne vaarat, joita liittyy siihen, että Venäjän aggressioon vastataan heikosti. Jos arvostatta demokratiaa ja oikeusvaltiota ja aidosti uskotte, että kansainvälinen sääntöperusteinen järjestelmä pitää meidät turvassa, lisäätte painostusta Kremlin saamiseksi noudattamaan kansainvälistä lakia, Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin kirjoittaa Washington Postin mielipidekirjoituksessaan.
Kun sota alkoi vuonna 2014, painostivat Klimkinin mukaan mukaan monet kansainvälisessä yhteisössä Ukrainaa ”dialogiin” sodan lopettamiseksi. Hän ei usko Venäjän toimien jäävän tähän.
– Mistä Ukrainan olisi tarkalleen keskusteltava? Kuinka isosta osasta itsemääräämisoikeuttaan sen tulisi luopua – kun asetta pidetään vasten sen ohimoa? Milloin tämä loppuu – ja mikä maa on seuraava, ulkoministeri kysyy.
Pavlo Klimkinin mukaan Kreml on pyrkinyt Krimin miehityksen jälkeen normalisoimaan tilanteen ja sotkemaan asioita silloin, kun kansainvälinen yhteisö on haastanut sen toimia. Ukrainan sodasta puhutaan ”kotimaisena asiana” Ukrainan ja Venäjän välillä.
– Maailma väsyy, kun valhetta ylläpidetään tarpeeksi kauan. Juuri näin on käynyt. Joidenkin kansainvälisen yhteisön jäsenten ala-arvoisen suorituksen vaarana ovat pitkän tähtäimen seuraukset – eikä vain Ukrainalle vaan koko Euroopalle.
– Historia muistuttaa meitä siitä, että myönnytykset ja heikkous aggression edessä johtavat vakaviin seurauksiin. Tartunta leviää aina, Ukrainan ulkoministeri varoittaa.
Kuristusote kiristyy
Pavlo Klimkin muistuttaa, että Ukrainan Krimin niemimaan venäläismiehityksen alkamisesta on jo viisi vuotta.
– Rajan yli tulleet miehittäjät tultiin sittemmin tuntemaan ”(Venäjän presidentti Vladimir) Putinin pieninä vihreinä miehinä” – venäläisjoukkoina vailla tunnuksia. Presidentti Vladimir Putin kiisti ensin röyhkeästi maansa osallisuuden ja myönsi sitten myöhemmin valehdelleensa maailmalle. Krem järjesti valevaalit ja nosti valtaan nukkehallinnon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten 1940-luvun, kun eurooppalainen valtio rohkeni viedä alueen naapuriltaan voimakeinoin, Pavlo Klimkin kertaa.
Krim on hänen mukaansa nykyisin ”ihmisoikeuksien musta-aukko”, jossa paikallista tataariväestöä alistetaan.
– Venäjä on kiristänyt kuristusotettaan Krimistä. Kansainvälisen huomion puute on selvästi rohkaissut Kremliä – tästä todistavat sen hiljattaiset hyökkäykset ukrainalaisia laivoja vastaan Kertsinsalmen ja Asovanmeren kansainvälisillä vesillä. 24 ukrainalaissotilasta on sotavankeina venäläisissä vankiloissa.
Ulkoministeri Pavlo Klimkin muistuttaa Krimin valloituksen olleen esimakua laajasta aggressiosta, joka jatkuu yhä ympäri eteläistä ja itäistä Ukrainaa. Yli 1,5 miljoonaa ukrainalaista on menettänyt sodassa kotinsa ja liki 13[nbsp]000 on kuollut.
– Tähän inhimilliseen tragediaan kiinnitetään minimaalista huomiota mediassa, joka täyttyy läntisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan poliittisista tapahtumista. Ukrainan kansalle kärsimys ja sota kuitenkin jatkuvat. Myös Ukrainan talous kärsii. Kiitos Venäjän viimeisimpien navigoinnin vapauden rajoitusten Asovanmerellä, on kauppa Ukrainan kahdessa avainsatamassa, Mariupolissa ja Berdjanskissa, pudonnut ainakin 30 prosenttia, Klimkin sanoo.
