X
SULJE MAINOS
Niin sanotun Donetskin Kansantasavallan tunnuksella varustettu ase Itä-Ukrainassa. LEHTIKUVA / AFP Kirill Kudryavtsev

Ukrainan suurlähettiläs Verkkouutisille: Venäjä ja Eurooppa ovat hybridisodassa

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrovan mukaan Valko-Venäjän ja Ukrainan tapahtumat ovat osa samaa kokonaisuutta.

Valko-Venäjän rajan tapahtumilla ja Ukrainan kiristyneellä tilanteella on yhteys, Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova näkee. Hänen mukaansa Valko-Venäjällä ei myöskään ole kyse mistään ”siirtolaiskriisistä”.

– Venäjän ja Euroopan välillä on hybridisota. Valko-Venäjän viime aikojen tapahtumat, tilanne Nord Stream 2:n kanssa, disinformaatiokampanjat ja Venäjän asevoimien kerääntyminen [Ukrainan lähelle] ovat kaikki osa samaa laajempaa kuvaa, Dibrova toteaa sähköpostitse Verkkouutisille.

Vastaavaa tulkintaa ovat esittäneet monet asiantuntijat. Presidentti Vladimir Putinin Venäjän on arvioitu pyrkivän vaikuttamaan Eurooppaan eri tavoin, jotta Itämeren kiistelty kaasuputki saataisiin hyväksyttyä käyttöön. Samalla Ukrainan rajalle on kerääntynyt eri lähteiden mukaan jopa 100 000 venäläistä sotilasta ja retoriikka maiden välillä on kiristynyt. Puola on taas viestinyt suoraan, että Valko-Venäjän siirtolaisoperaatio rajalla tapahtuu Kremlin ”tuella ja hyväksynnällä”.

Joukot rajalla

Olga Dibrova vahvistaa VU:lle, että Ukrainan läntiset liittolaiset ovat jakaneet Ukrainalle tietoja, jotka osoittavat Venäjän joukkojen ”intensiivisiä liikkeitä” maan rajalla sekä 100 000 Venäjän sotilaan kokoamisen alueelle.

– Kyse on nyt infrastruktuurista, joka on valmisteltu suurille määrille joukkoja sekä suuresta määrästä korkean tason sotakalustoa, jota voidaan käyttää Ukrainaa vastaan tai kiristyskeinona, suurlähettiläs summaa.

Hänen mukaansa Ukraina ja sen länsimaiset liittolaiset ovat kaikki lisänneet diplomaattisia pyrkimyksiä mahdollisen uuden Venäjän hyökkäyksen estämiseksi.

– Viime viikkoina on nähty paljon diplomatiaa – mukaan lukien sukkuladiplomatiaa [välittäjän kautta neuvottelemista] Kiovan, Washingtonin, olennaisten Euroopan pääkaupunkien ja Moskovan välillä, Dibrova toteaa.

Hän nostaa esimerkiksi Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban tapaamiset Saksan ja Ranskan ulkoministerien kanssa Brysselissä maanantaina. Saksa ja Ranska vaativat sen jälkeen yhdessä Venäjää pidättäytymään toimista Ukrainaa vastaan, antamaan avoimesti tietoa asevoimiensa liikkeistä sekä korostivat, että yrityksillä loukata Ukrainan alueellista koskemattomuutta olisi vakavat seuraukset.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin Kuleba tapasi viime viikolla. Blinken totesi tapaamisessa suoraan, että Venäjä saattaa pyrkiä nyt toistamaan vuoden 2014 hyökkäyksensä Ukrainaan ja vakuutti Yhdysvaltain ”raudanlujaa” tukea Ukrainalle.

”Olemme valmiita puolustautumaan”

Krimin valloituksesta ja Venäjän hyökkäyksestä Itä-Ukrainaan keväällä 2014 alkanut sota kytee ja leimahtelee yhä maan itäosissa. Alueen tilannetta parhaansa mukaan valvovan Etyjin mukaan tulitaukoa rikottiin viime viikonloppuna Donetskissa 1 240 kertaa ja Luhanskissa 649 kertaa.

– Ukraina on valmis puolustamaan itseään. Vahvistamme puolustuskykyjämme koko ajan. Syvennämme puolustusyhteistyötämme Yhdysvaltojen, Turkin, Britannian, Puolan, Liettuan ja muiden eurooppalaisten kumppanien kanssa. Haluaisin myös nostaa esiin turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksien kehittämisen Naton ja EU:n kanssa, suurlähettiläs Olga Dibrova listaa.

Kansainväliseltä yhteisöltä Ukraina toivoo sitoutumista sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen puolustamiseen, ihmisoikeuksiin ja valinnanvapauteen.

– Lainatakseni tasavallan presidentti [Sauli] Niinistöä, ”maailma tarvitsee Helsingin henkeä”. Meidän on myös vahvistettava Venäjään kohdistuvaa poliittista ja pakotteisiin perustuvaa painostusta, Dibrova toteaa.

Ukrainan suurlähettiläs onnittelee Suomea valinnasta YK:n ihmisoikeusneuvostoon.

– Kiitämme Suomea omistautumisesta ihmisoikeuksien edistämiseen. Ne ovat hyökkäyksen kohteena monilla seuduilla ympäri maailmaa, erityisesti Ukrainan väliaikaisesti miehitetyillä alueilla – Krimillä ja Donbassissa.

Suomi on Olga Dibrovan mukaan eräs Ukrainan lähimpiä ystäviä. Hän suitsuttaa Suomea ”avoimesta ja suorasta poliittisesta dialogista kaikilla tasoilla” sekä yhteistyöstä muun muassa uusiutuvan energian ratkaisujen kehittämisessä. Dibrova pitää tätä tärkeänä, koska Venäjä on osoittanut voivansa käyttää kaasutoimituksia Euroopan painostukseen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt