Saksan ja Ranskan johtajien kerrotaan pyrkineen Kiovan vierailuillaan painostamaan Ukrainaa suostumaan Venäjän tavoitteiden mukaiseen Minskin sopimusten toimeenpanoon.
Asiasta kertovan ukrainalaisen Kyiv Independentin lähteiden mukaan kyse on Venäjän miehittämien Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” roolista.
Ukrainalaislehti kertoo lähteisiinsä viitaten, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron yritti suostutella viikko sitten ukrainalaista kollegaansa Volodymyr Zelenskyä avaamaan suorat neuvottelut Venäjän ohjailemien miehityshallintojen kanssa.
Macron tapasi tuolloin ensin Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja sitten Zelenskyn. Jutussa todetaan, että neuvottelut heijastelisivat Venäjän rummuttamaa narratiivia, jossa Ukrainan sotaa yritetään maalata sisällissodaksi.
– Macron pyysi Zelenskyä aloittamaan suorat neuvottelut militanttien kanssa, mutta Zelensky kieltäytyi, artikkelissa kerrotaan.
Macronin kerrotaan keskustelleen Ukrainan hallinnon ja Itä-Ukrainan miehityshallintojen välisistä neuvotteluista Putinin kanssa ennen Zelenskyn tapaamista.
Saman asian sanotaan nousseen esiin Saksan liittokansleri Olaf Scholzin toissapäiväisellä vierailulla Ukrainassa. Lähteiden mukaan Scholz oli suostutellut Zelenskyä antamaan Venäjän miehittämille alueille itsehallinnon. Scholz myös totesi tapaamisen jälkeen Zelenskyn aikovan esitellä suunnitelman Itä-Ukrainan alueiden ”erityisasemasta”. Zelensky ei ole kommentoinut tätä julkisesti.
”Vladimir Putinin ratkaisu”
Venäjän parlamentin alahuone duuma äänesti eilen esityksestä, jolla Venäjän presidentti Vladimir Putinia vaaditaan tunnustamaan Donetskin ja Luhanskin asema.
Venäjän miehittämät alueet julistautuivat itsenäisiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2014, mutta yksikään valtio ei ole tunnustanut niitä.
Presidentti Putin vaikutti suhtautuvan ajatukseen kuitenkin penseästi Olaf Scholzin tapaamisen jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Putinin mukaan Minskin sopimuksen ovat ratkaisu Ukrainan sotaan. Alueiden tunnustaminen olisi taas sopimusten loppu. Tätä Venäjä ei Kyiv Independentin ukrainalaisten viranomaislähteiden mukaan tahdo.
Kreml on ajanut jo pitkään toiseen Minskin sopimukseen perustuvaa ratkaisua Ukrainan sotaan. Venäjälle edullinen sopimus laadittiin sodan siihen mennessä rankimpien taistelujen lopettamiseksi Saksan ja Ranskan järjestämissä neuvotteluissa alkuvuodesta 2015. Venäjää ei tunnusteta sopimuksessa sodan osapuoleksi, vaikka se onkin yksi sen allekirjoittajista.
Sopimusta ei ole koskaan pantu toden teolla täytäntöön. Ukrainalaisia hiertävät erityisesti sen poliittiset pykälät. Niissä käsitellään muun muassa Ukrainan perustuslain uudistamista ja vaaleja miehitetyillä alueilla. Käytännössä sopimuksen toimeenpano kasvattaisi Donetskin ja Luhanskin itsehallintoa. Ukrainalaisten on kerrottu huolivan siitä, että sopimus legitimoisi ”separatistien” Venäjän kontrolloimat hallinnot ja virallistaisi niiden asevoimat paikallisiksi turvallisuusviranomaisiksi.
Kuilu Ukrainan ja Venäjän tavoitteiden välillä on siis valtava.
Esimerkiksi Ukrainan parlamentin puolustus- ja tiedusteluvaliokunnan jäsen Serhii Rahmanin sanoi viime viikolla, että toisen Minskin sopimuksen toimeenpano olisi Ukrainan kannalta ”huonoin mahdollinen ratkaisu”.
– Se olisi Ukrainan loppu ja johtaisi kaaokseen, jota Venäjä voisi sitten hyödyntää. Ei sisällissotaan, vaan kaaokseen. Ja Venäjä tietää tämän, hän jatkoi.
LUE MYÖS:
Tässäkö Vladimir Putinin ratkaisu? ”Se olisi Ukrainan loppu”
