Nimekäs amerikkalainen historiantutkija, Princetonin yliopiston professori Stephen Kotkin tyrmää näkemykset, joiden mukaan Venäjän sotatoimet Ukrainassa johtuisivat Naton laajenemisesta itään. Ne perustuvat hänen mielestään siihen virheelliseen oletukseen, että Venäjä olisi merkittävästi erilainen, ellei laajenemista olisi tapahtunut.
– Venäjän nykytila ei ole minkäänlainen yllätys. Se ei ole mikään poikkeama historiallisesta kaavasta. 1800-luvulla, kauan ennen kuin Natoa oli olemassa, Venäjä näytti tältä: sillä oli itsevaltias. Siellä oli sortoa. Siellä oli militarismia. Se suhtautui epäluuloisesti ulkomaalaisiin ja länteen, Stephen Kotkin sanoo amerikkalaislehti The New Yorkerille.
– Menisin vieläkin pidemmälle. Sanoisin, että Naton laajentuminen on antanut meille paremmat mahdollisuudet käsitellä nähtävissä olevaa Venäjän historiallista kaavaa. Missä olisimme nyt, jos Puola tai Baltian maat eivät olisikaan Natossa?
– Ne olisivat samassa ahdingossa kuin Ukraina, hän toteaa.
Yksinäinen despootti
Vladimir Putinia Kotkin luonnehtii itsevaltiaaksi tai jopa despootiksi, joka tekee päätöksensä täysin yksin.
– Tuodaanko hänelle informaatiota, jota hän ei halua kuulla? Se vaikuttaa epätodennäköiseltä. Luuleeko hän tietävänsä paremmin kuin muut? Se vaikuttaa erittäin todennäköiseltä. Uskooko hän omaan propagandaansa tai salaliittolaiseen maailmankuvaansa? Sekin vaikuttaa todennäköiseltä, Kotkin sanoo.
Tämä on kuitenkin arvailujen varassa, sillä tietoa ulospäin tihkuu nykyisin olemattoman vähän.
– Ainakin hän uskoo olevansa ylivoimainen ja muita fiksumpi. Tämä on despotismin ongelma. Siksi despotismi tai pelkkä autoritaarisuuskin on yhtä aikaa kaikkivoipaa ja haurasta, Kotkin toteaa.
– Putin näyttää ajatelleen, että Ukraina ei ole oikea maa eivätkä ukrainalaiset ole oikea kansa, vaan yhtä venäläisten kanssa. Hän kuvitteli Ukrainan hallinnon olevan kaadettavissa noin vain.
Venäjän asevoimien Putin luuli pystyvän toteuttamaan salamannopean vallankaappauksen, valtaamaan Kiovan muutamassa päivässä ja asettamaan nukkehallituksen tai alistamaan Volodymyr Zelenskyin hallinnon Kremlin komentoon. Siinä hän on tehnyt kenties kohtalokkaaksi osoittautuvan virhearvion.
Maata ei voi kukistaa
Venäjä aloitti viimeisimmän hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta. Kun laajamittaiset sotatoimet ovat kestäneet vasta pari viikkoa, tiedetään, että Putinin haave Kiovan nopeasta kukistumisesta ei ole toteutunut. Kotkinin mukaan sota on kuitenkin vasta alussa.
Kun sota on kestänyt kolme tai neljä viikkoa osapuolet tarvitsevat hänen mukaansa strategisen tauon varustautumista, ammus- ja polttoainevarastojen täydennyksiä ja reservien käyttöönottoa varten.
– Jos Kiova pitää pintansa siihen saakka, se saattaa kestää pidempään, koska se voi saada täydennyksiä siinä missä venäläiset. Suurin ja tärkein näkökohta on kuitenkin se, että Venäjä ei voi menestyksekkäästi miehittää Ukrainaa. Sillä ei ole tarpeeksi suuria joukkoja, tarvittavaa määrää hallintovirkamiehiä eikä yhteistyöhaluista väestöä, Kotkin sanoo.
– Ajatelkaapa kaikkia niitä ukrainalaisia, jotka jatkaisivat vastarintaa. Natsit tulivat Kiovaan vuonna 1941. He ottivat haltuunsa kaikki loistohotellit, mutta muutamaa päivää myöhemmin ne alkoivat räjähdellä ilmaan. Ne olivat ansoitettuja. Jos olette hallintovirkamies tai sotilas miehitetyssä Ukrainassa ja tilaatte kupin teetä, joisitteko sen? Haluaisitteko käynnistää autonne? Painaisitteko valokatkaisinta toimistossanne? Pieni määrä salamurhia riittää saattamaan koko miehityksen vaakalaudalle.
