Vuodesta 2014 jatkuneet Venäjän sotatoimet Itä-Ukrainassa ja sen laivaston uhkaavat liikkeet Mustallamerellä ja Asovanmerellä ovat tutkija Emil Avdalianin mukaan toimineet katalysaattorina Ukrainan sotilaallisen vision kirkastamiselle.
Puolustuskysymykset eivät aiemmin kuuluneet neuvostovallasta vuonna 1991 vapautuneen Ukrainan poliittisiin prioriteetteihin, mutta viimeisten kuuden vuoden aikana tilanne on hänen mukaansa olennaisesti muuttunut, ja uudistuksille on nyt strategisesti otollinen hetki.
– Sotilaallisia reformeja on käynnissä ja uusi laivastostrategia on työn alla. Samaan aikaan kehittyvät myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet ulkovaltojen kanssa, Tbilisin yliopistossa Georgiassa työskentelevä Venäjä-asiantuntija sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) julkaisemassa artikkelissa.
Uuden laivastotukikohdan avaaminen Berdyanskin satamakaupunkiin Asovanmeren rannikolle on hänen mukaansa tärkeä askel, koska se tarjoaa Ukrainan merivoimille aiempaa paremmat edellytykset turvata siviili- ja sota-alusten kauttakulkua Kertšinsalmen läpi.
Venäjän laivasto on systemaattisesti häirinnyt ja rajoittanut ukrainalaisalusten liikkumista tässä laittomasti miehittämänsä Krimin kupeessa sijaitsevassa salmessa.
– Ukrainan valmisteilla oleva laivastostrategia ulottuu selvästi Kertšinsalmea laajemmalle, sillä maan pitkä Mustanmeren rannikko on toistaiseksi haavoittuvainen. Jotta kauppamerenkulun väylät Välimerelle kyetään suojaamaan, Ochakivin ja Odessan laivastotukikohtien perustaminen ja laajentaminen ovat olleet käynnissä viime vuodesta alkaen, Avdaliani toteaa.
Tärkeää tukea Turkilta
Oman geopoliittisen ulottuvuutensa Ukrainan tilanteeseen tuo yhteistyön tiivistyminen Turkin kanssa.
– Vaikka Turkilla ja Venäjällä on yhteneviä intressejä, maiden vastakkaiset näkemykset Mustanmeren, Etelä-Kaukasuksen ja eräiden muiden alueiden osalta todennäköisesti vahvistavat Turkin kahdenvälisiä sotilaallisia ja sotateollisia suhteita Ukrainaan, Avdaliani arvioi.
Turkki ilmoitti helmikuussa 33 miljoonan dollarin arvoisesta sotilasavusta Ukrainalle ja allekirjoitti puitesopimuksen puolustussektorin yhteistyöstä. Ukraina on myös ostanut 69 miljoonalla dollarilla turkkilaisvalmisteisia Bayraktar TB2 -lennokkeja, ja maat ovat käyneet keskusteluja yhteisten laivastoharjoitusten käynnistämisestä.
– Voitaisiin puhua Turkin pitkäjänteisestä kiinnostuksesta Ukrainan aseman vahvistamista kohtaan, sanoo Avdaliani.
Ukraina tarvitsisi kuitenkin hänen mukaansa lisäksi kipeästi nykyistä kouriintuntuvampaa apua länneltä. Kyse ei ole yksinomaan Ukrainalle annettavasta aseavusta, vaan myös Nato-standardeihin parhaillaan siirtyvän ukrainalaisen puolustustarviketeollisuuden tukemisesta.
– Länneltä on toistaiseksi puuttunut strategia ja poliittinen tahto sen toteuttamiseksi, Avdaliani toteaa.
