X
SULJE MAINOS
Vladimir Putinin (vas.) ja Aleksander Lukashenkon vastainen mielenosoitus Ukrainan Kiovassa. LEHTIKUVA / AFP Sergei Supinski

”Ukraina on Vladimir Putinille henkilökohtaista”

Venäjän presidentti pyrkii tutkijoiden mukaan slaavilaisten ydinalueiden palauttamiseen seurauksista piittaamatta.

Ukrainan alistamisesta on tullut presidentti Vladimir Putinille henkilökohtainen arvovaltakysymys, arvioivat Venäjä-asiantuntijat Eugene Rumer ja Andrew S. Weiss.

Krimin miehitys ja liittäminen kansainvälisen oikeuden vastaisesti Venäjään vuonna 2014 tekivät Putinista Josif Stalinin jälkeen ensimmäisen aluelaajennuksia toteuttaneen Kremlin valtiaan. Se ei Rumerin ja Weissin mukaan Putinille kuitenkaan riitä, jos hän haluaa viedä loppuun missionsa Venäjän suuruuden palauttajana.

– Venäjän presidentille ja hänen tiimilleen entisen imperiumin slaavilaisten sydänmaiden ottaminen haltuun ei ole vain geopoliittinen projekti, vaan myös sukupolvinen, strateginen ja henkilökohtainen asia, he kirjoittavat Carnegie Endowment -ajatushautomon artikkelissa.

– On yhä enemmän todisteita siitä, että Putin oli vilpitön kutsuessaan Neuvostoliiton hajoamista ”20. vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi”. Hän on palannut tähän teemaan vuosien saatossa monin eri tavoin, he toteavat.

Rumer on entinen tiedustelu-upseeri ja Carnegien Venäjä ja Euraasia -tutkimusohjelman johtaja. Weiss toimii Carnegien tutkimusjohtajana.

Uhka on todellinen

Putin on Rumerin ja Weissin mukaan syvästi turhautunut siitä, että hän ei ole lukuisista yrityksistään huolimatta kyennyt palauttamaan Ukrainaa osaksi Venäjän etupiiriä. Vuoden 2021
aikana hänen Ukrainaan liittyvä pakkomielteensä on heidän mukaansa noussut aivan uusiin mittasuhteisiin.

Heinäkuussa Putin julkaisi pitkän kirjoituksen, jossa hän muun muassa valheellisesti väitti, että Ukraina ei ole eikä ole koskaan ollut itsenäinen valtio, vaan etnisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti erottamaton osa Venäjää. Ukrainan itsenäisyyttä eivät ole Putinin mukaan halunneet ukrainalaiset itse, vaan Venäjää vastaan vehkeilevä länsi. Syksyn mittaan Kremlin Ukraina-retoriikka on entisestään koventunut.

Vaikka Venäjän uudessa laajamittaisessa hyökkäyksessä Ukrainaan ei ulkopuolisin silmin olisi paljonkaan järkeä, uhka on Rumerin ja Weissin mukaan todellinen. Arvion taustalla on havainto siitä, että Putinilla on taipumus tehdä Ukrainaa koskevia ratkaisuja tunteella ja tosiasioista piittaamatta.

– Jos Putinin ja hänen Kremlin kaartinsa olisi pitänyt jotakin Ukrainan seitsemän vuoden takaisen vallankumouksen jälkeen oppia, niin se, että Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan julistamaton sota ovat vain vahvistaneet ukrainalaisten päättäväisyyttä irtautua Venäjän vaikutuspiiristä ja tavoitella läheisempiä siteitä länteen, he sanovat.

– Sitä Kremlissä ei kuitenkaan ole opittu, vaan siellä toimitaan toisenlaisen logiikan pohjalta. Siksi sen viimeisimpään sapelinkalistelukohtaukseen on syytä suhtautua vakavasti, he toteavat.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt