Opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu ”kazak berjot što ploha ležit” eli ”kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”. Näin viisaasti arvioi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuessaan Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa marraskuussa 2014. Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin niemimaan maaliskuussa 2014 ja on siitä lähtien miehittänyt laittomasti Krimiä ja alueita Itä-Ukrainasta.
Venäjä hyökkäsi oikeudettomasti entistä syvemmälle Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Presidentti Niinistö kykeni jälleen tiivistämään suomalaisten tunnot viittauksellaan Venäjän häikäilemättömiin sotatoimiin: ”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.” Täysimittainen sota Euroopassa tarkoittaa mittaamatonta tuhoa, kuolemaa ja murhetta. Venäjän johto on ainoa syyllinen aggressioon.
Osallistuin Helsingissä lauantaina 26. helmikuuta eduskuntapuolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen järjestämään mielenosoitukseen vapaan ja demokraattisen Ukrainan puolesta. Osallistujia oli poliisin arvion mukaan 5[nbsp]000–10[nbsp]000. Toivon, että Suomessa jatkuvat laajat mielenosoitukset Ukrainan puolesta. Lupaan olla mukana.
Ukraina on osoittanut, että sillä on kyky, halu ja mahdollisuudet vaikuttaa kansakuntana omaan kohtaloonsa. Venäjän armeija ei ole saanut haluamaansa paraatimarssia Kiovaan. Vapaa Kiova on ukrainalaisille pääkaupungin lisäksi kansakunnan olemassaolon keskeinen symboli. Venäjä joutuu taistelemaan Kiovan hallinnasta kortteli korttelilta, jos edes uskaltaa valtausta yrittää. Miljoonakaupungissa ovat vastassa Ukrainan armeijan lisäksi kymmenet tuhannet kiväärein ja Molotovin cocktailein varustautuneet kiovalaiset. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on osoittautunut leijonaksi, kansansa johtajaksi.
Taloudellisen tuen ja sotilaallisten suojavälineiden lisäksi Suomi on toimittanut Ukrainalle aseita. Suomalaiset voivat olla nyt ja jatkossa antamastamme tuesta ylpeitä. Ukrainalaiset taistelevat tällä hetkellä myös suomalaisten puolesta. Moraalisen velvollisuutemme lisäksi on kansallisen etumme mukaista tukea ukrainalaisia heidän puolustustaistelussaan. Suomen on myös otettava vastaan merkittävä määrä ukrainalaisia pakolaisia.
Euroopan on tuettava Ukrainaa tiellä kohti liberaalia demokratiaa, sillä se on ukrainalaisten osoittama tahto. Ukrainalaisen Interest Groupin 17. helmikuuta julkaiseman tutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista kannatti Ukrainan liittymistä Euroopan unionin jäseneksi. Ukrainan parlamentti Rada hyväksyi vuonna 2017 lain, jonka mukaan EU:n jäsenyys on Ukrainan strateginen tavoite. Laki tuli voimaan vuonna 2019 ja vahvistaa Ukrainan EU-myönteisen linjan maan perustuslakiin.
”Ukraina on yksi meistä, ja haluamme Ukrainan Euroopan unioniin”, linjasi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen 27. helmikuuta 2022. Sitä seuraavana päivänä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti maansa jäsenyyshakemuksen EU:lle.
Ursula von der Leyenin sanoille on annettava katetta. Ukraina on hyväksyttävä virallisesti EU:n jäsenehdokkaaksi, jolloin luotaisiin pohja neuvotteluille jäsenyydestä. Samalla on päätettävä neuvottelujen aikataulusta ja selkeistä askelmerkeistä jäsenyyteen.
Maailman uhkia pohtiessa huomaa ajattelevansa kuin nuoriherra Frodo Taru sormusten herrasta -kirjassa: ”Toivon, että mitään tällaista ei olisi tapahtunut”. Vanha ja viisas Gandalf vastaa siihen osuvasti, ”niin toivovat kaikki, joiden elinaikana tällaiset asiat tapahtuvat. Mutta se ei ole heidän päätettävissään. Voimme päättää vain siitä, mitä teemme sillä ajalla, joka meille annetaan”.
Olen perustellut blogikirjoituksessani 27. elokuuta 2019, miksi Suomen on syytä liittyä sotilasliiton täysjäseneksi. Allekirjoitin kummatkin kansalaisaloitteet Nato-kansanäänestyksestä. Mitä enemmän allekirjoituksia, sitä enemmän painetta poliitikoille tehdä päätös Suomen jäsenyydestä puolustusliitossa. EU:n jäsenmaista vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros eivät kuulu Natoon.
Venäjän ulkoministeriö on tuoreeltaan varoittanut poliittisista ja sotilaallisista seurauksista, jos Suomi hakee Naton jäseneksi. He eivät tunne suomalaista kansanluonnetta. Uhkailu vain vahvistaa suomalaisten tahtoa tehdä omat päätöksensä.
Yle julkaisi 28. helmikuuta historiallisen kyselytuloksen: Yli puolet suomalaisista kertoi kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. 53 prosenttia kannatti jäsenyyttä, 28 prosenttia vastusti ja 19 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. MTV Uutisten tammikuussa teettämässä kyselyssä Nato-jäsenyyden kannalla oli 30 prosenttia suomalaisista. Muutos on valtava, mikä kertoo siitä kuinka syvästi järkyttyneitä suomalaiset ovat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Mitä useampi suomalainen sanoo julkisesti kannattavansa Nato-jäsenyyttä, sitä suurempi paine poliitikoilla on toimia. Puhu. Kirjoita. Osoita mieltä. Allekirjoita kansalaisaloite. Kynttilää ei ole syytä pitää vakan alla.
Nykylinjauksen mukaan Suomi on puolustusliittoon kuulumaton valtio, joka pitää oikeuden halutessaan hakea Naton jäseneksi. Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutumaton, sillä EU-jäsenyyden myötä on selvää, mikä on liittolaissuhteemme. Tämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”kolmas tie” on nähdäkseni menettänyt painoarvonsa. Suomi voi olla joko puolustusliiton ulkopuolella tai sisällä, mutta ei välimaastossa. Ei enää.
Venäjän historiapoliittiseen propagandaan ei pidä sortua. Lenin ei ”antanut” Suomelle itsenäisyyttä, vaan Suomen eduskunnan julistus. Neuvosto-Venäjä tuki Suomessa vallankumousta yrittäneitä kapinallisia. Neuvostoliitto yritti viedä sodankäynnillä itsenäisyytemme. Neuvostoliitto puuttui kylmän sodan aikana hävyttömällä tavalla Suomen sisäpoliittisiin päätöksiin.
Älköön kukaan nykyään sanoko, että Suomi on puolueeton tai liittoutumaton. Suomi on liittoutunut osa Euroopan unionia ja läntistä arvoyhteisöä. Suomi on Naton rauhankumppani ja toivottavasti mahdollisimman pian täysjäsen.
Elämme maailmassa, jossa pienemmän ei kannata jäädä taistelussa yksin. Lainaus hieman yli vuosi sitten julkaistusta Poliittiset mustelmani -kirjastani: ”Katson, että 2000-luvun alusta lähtien on käyty hiljaista sotaa, jossa illiberaalin harvainvallan itä on haastanut liberaalin kansanvallan lännen kaikilla tasoilla. […] Venäjä ei ole kaihtanut käyttämästä sotilaallista voimaa […].”
Sotilaallinen uhka ei juuri nyt kohdistu Suomeen, mutta kun katsoo, mitä Venäjä tekee naapurimaalleen Ukrainalle ja muistaa meidän historiamme, uhka voi joskus kohdistua myös Suomeen.
Venäjän karhu näyttää yrittävän Ukrainassa haukata palan, jota se ei pysty nielemään. Minulla on presidentti Vladimir Putinin hallitsemalle Venäjälle selvä viesti, jonka Abraham Lincoln aikanaan kiteytti: ”Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa”.
Putin on väittänyt Ukrainan olevan uusnatsien ja narkomaanien hallussa. Eihän tällaiselle väitteelle voi kuin nauraa. Historia toistaa itseään. Putinin puheista tulee mieleen Leningradin radion viesti 15. helmikuuta 1940, kun Suomi puolusti itsenäisyyttään Neuvostoliittoa vastaan:
”Suomen hallitus on ulkomaisten imperialistien ja kapitalistien hallitus. Suomi on pankkiherrojen ja suurpohattojen luvattu maa. Työväen nylkyrit ovat aina Suomessa rikastuneet. Sosialistien johtajat ovat porvarihallituksen taantumuksen valiokoiria.”
Vähitellen yhä useampi venäläinen ymmärtää, kuinka räikeästi Putinin hallinto valehtelee kansalaisilleen. Putinin hallitseman Venäjän on syytä ymmärtää, että jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä.
”[Ennen Talvisodan syttymistä] Stalin luuli, että maa olisi helppo valloittaa, mutta täysin vastakkainen tapahtui. Me tulimme yhteen. Nyt on tapahtumassa sama: läntinen maailma on yhdistymässä yhteisen vastustajan edessä,” arvioi presidentti Sauli Niinistö Münchenin turvallisuuskonferenssissa 19. helmikuuta 2022.
