Ukrainassa on alettu pohtia, onko nyt aika ottaa käyttöön Yhdysvalloista hankitut aseet, kertoo Politico.
Venäjä on keskittänyt paljon joukkoja Ukrainan rajan läheisyyteen maalla ja merellä viime aikoina. Kyseessä on suurin joukkojen keskitys moneen vuoteen.
Ukraina hankki 210 Javelin-panssarintorjuntaohjusta vuonna 2018. Asekauppoihin kuului kuitenkin tiettyjä ehtoja. Ohjuksia pitää käyttää puolustukseen, ja ne on varastoitava Länsi-Ukrainassa kaukana maan itäosien taisteluista.
Javelinit on tarkoitettu estämään Venäjän tunkeutuminen Ukrainan alueelle, toteaa Yhdysvaltain ulkoministeriön entinen korkea-arvoinen virkailija Wess Mitchell.
Vaikka Washington kehottaa Kiovaa käyttämään Javelin-ohjuksia vain puolustustarkoituksiin ja vaatii, että aseet varastoidaan turvalliseen laitokseen kaukana konfliktista, ohjusten tosiasialliselle käytölle ei ole yhdysvaltalaisten virkamiesten mukaan maantieteellisiä rajoituksia.
Tämä tarkoittaa sitä, että ukrainalaisjoukot voivat kuljettaa ja käyttää niitä milloin tahansa.
– Javelinit ovat puolustusaseita. Yhdysvallat olettaa Ukrainan sijoittavan ne tarpeen vaatiessa vastuullisesti ja strategisesti puolustustarkoituksiin, sanoo puolustusministeriön tiedottaja Mike Howard.
Jos ohjuksia siirrellään, se ei tarkoita välttämättä sitä, että niitä käytettäisiin. Ukrainan hallinnon arvion mukaan kynnys aseiden tosialliselle käyttämiselle ei ole vielä ylittynyt, kertoo kaksi nimettömänä esiintyvää ukrainalaislähdettä.
Heidän mukaansa niin sanottu punainen viiva ylittyisi, jos venäläiset tankit tunkeutuisivat Ukrainan alueelle.
Yhdysvaltain puolustushallinnon entisten virkamiesten mukaan Venäjän asevoimien tämänhetkinen liikehdintä Itä-Euroopassa on juuri sellainen tilanne, jonka varalle ja torjumiseksi Javelin-kauppa suunniteltiin.
– Olen varma, että tästä puhutaan. Se on itsestään selvä, eräs virkamies sanoo.
Moskovan sapelinkalistelu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin esikunnan virkailijan mukaan Javelinien siirtämisestä tai liikuttelusta ei ole keskusteltu presidentin hallinnossa, eikä niiden käyttöönottamisesta ole tehty päätöstä.
Toinen virkailija kertoo Zelenskyin haluavan kovasti vähentää jännitteitä, joten hän ei ole taipuvainen siirtämään aseita itään.
Yhdysvaltalaiset virkailijat sanovat, että he eivät ole tietoisia päätöksistä Javelinien käyttöönottamiseksi.
Politicon mukaan Ukrainan hallinnonaloilla ei olla toistaiseksi täysin vakuuttuneita siitä, että Venäjän joukkojen keskitys merkitsee hyökkäyksen suunnittelua.
Kiovassa katsotaan, että venäläisjoukkojen julkiset ja pidempään jatkuneet liikkeet viittaavat siihen, että kyse saattaa olla Moskovan sapelinkalistelusta Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallintoa vastaan.
Tästä huolimatta ukrainalaisvirkamiesten kerrotaan olevan huolissaan, koska konflikti voi eskaloitua dramaattisesti lyhyellä varoitusajalla.
Venäjä liitti keväällä 2014 Krimin laittomasti itseensä. Pian sen jälkeen Itä-Ukrainassa Donbassin alueella syttyi sota Venäjän tukemien separatistien ja Ukrainan hallituksen joukkojen välillä. YK:n mukaan taisteluissa on kuollut yli 13 000 ihmistä. Minskin sopimuksista huolimatta, sotatoimet ovat yltyneet aika ajoin niin kutsutulla Minskin tulitaukolinjalla.
Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova kertoi Verkkouutisille, että Venäjän Ukrainan alueella olevat miehitysjoukot ovat rikkoneet viime vuoden heinäkuussa julistettua tulitaukoa 1[nbsp]074 kertaa. Samalla Ukrainan kärsimät sotilastappiot tänä vuonna ovat moninkertaistuneet verrattuna viime vuoden loppuun.
