Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan viranomaiset ovat varautuneet huolellisesti erilaisiin hybridiuhkiin. Hän korosti Porin SuomiAreenassa pidetyssä keskustelussa, että Suomella on paljon todennäköisempiäkin arjen turvallisuushaasteita.
– Pidän suurimpana haasteena kotimaista syrjäytymistä. Vaikka suurin osa nuorisosta voi paremmin kuin koskaan, niin tietty joukko koululaisista oireilee entistä aikaisemmin ja vakavammin. Esimerkiksi huumeidenkäyttö on valitettavasti lisääntynyt 13–14-vuotiaiden parissa.
– Hybridivaikuttaminen on uudentyyppinen uhka, jonka suhteen on oltu hyvin rauhallisia viimeiset 70 vuotta. 1920- ja 30-luvulla oli terrorismin tyyppisiä levottomuuksia ja kaikennäköistä pienempää kahakkaa. Olemme eläneet pitkään niin, ettei meillä ole ollut järjestäytynyttä, summittaista väkivaltaa, Mykkänen sanoi.
– Ja sata vuotta sitten koettiin verinen sisällissota. Nyt terroriuhka on kohonnut, mihin on varauduttava.
Uhkana ei välttämättä ole yksittäinen puukottaja, vaan esimerkiksi yhteiskunnallista luottamusta horjuttava kampanja.
– 20 vuotta sitten ei ollut riskiä, että yksittäinen valtio alkaisi levittää tahallaan valeuutisia. Nyt on realistinen skenaario, että pyritään horjuttamaan luottamusta viranomaisiin.
Hybridivaikuttamisen jälkiä voidaan peitellä, eikä toiminnasta jää välttämättä suoraan kiinni. Silti usein on ollut selvää, kuka toiminnan taustalla on.
– Krimin niemimaalle ilmaantuneet pienet vihreät miehet olivat osoitus tilanteesta, joka oli lähellä perinteistä sotatilannetta. Venäjäkin on myöntänyt jälkikäteen, että kyseessä oli miehitys ilman tunnuksia, Mykkänen sanoi.
– Silloin pelattiin niin, että jopa Saksan liittokanslerille sanottiin suoraan, että ei, siellä ei ole Venäjän joukkoja. Jälkeenpäin asia myönnettiin.
– Hybridivaikuttamisen toisessa ääripäässä on käytetty sosiaalisen median valetilejä ja pyritty vaikuttamaan toisen maan vaalitulokseen. Tätä tutkitaan parhaillaan Yhdysvalloissa.
Keinot ovat tuttuja sodankäynnistä
Mykkäsen mukaan Suomen oloissa kyseeseen voisi tulla tilanne, jossa jokin valtio käyttäisi esimerkiksi peukaloitua maahanmuuttovirtaa epäjärjestyksen aiheuttamiseen ja painostamiseen.
Vaikka hybridivaikuttaminen on terminä uusi, on senkaltaisia tihutöitä tehty aina valtioiden välillä.
– Pohjanmaalla sisällissota alkoi sillä, että junia suistettiin raiteiltaan. Hybridisodankäyntiä sekin. Myös viestiyhteyksiä on pyritty häiritsemään sotatilanteissa. Metodit ovat vanhoja, mutta teknologia on tuonut tähän uusia mahdollisuuksia. Salaisia erikoisoperaatioita voidaan tehdä jäämättä kiinni.
– Usein tarkoituksena ei ole kaataa valtion puolustuskykyä, vaan aiheuttaa pelkoa tai epäluuloa, Mykkänen sanoi.
Keskusteluun osallistunut Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Ilkka Horelli huomautti, että Ukrainassa käytettiin monia keinoja samanaikaisesti. Valeuutisilla voidaan aiheuttaa hämmennystä ja vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin.
– Taustalla voi olla jokin suurempi agenda. Sellainen tavoite, joka ei välttämättä ole alkuvaiheessa kenellekään selvä. Varsinaiset keinot ovat usein tuttuja sodankäynnistä, Horelli sanoi.
Hallitus on ajanut tiedustelulainsäädännön uudistusta, jonka tavoitteena on lisätä viranomaisten kykyä torjua hybridiuhkia ja päästä mahdollisten hyökkääjien jäljille. Valtioneuvoston kansliaan on myös perustettu hiljattain erillinen kybertiimi.
– Eduskunnassa yritetään tehdä pitkästä aikaa päätöksiä viiden kuudesosan enemmistöllä, jotta uudet kyvykkyydet saataisiin jo ensi vuonna. On tärkeää varjella viranomaisten luotettavuutta, sillä tilanne voisi kärjistyä syyttämällä väärää tahoa, Mykkänen totesi.
Asenteena on, että yhteiskunta hoitaa kaiken
Horellin mukaan Euroopan hybridikeskuksen perustaminen Helsinkiin oli osoitus siitä, että Suomi on alan edelläkävijä.
– Kotimainen koulutusjärjestelmäkin lähtee siitä, että oppilaille opetetaan kriittistä medialukutaitoa. Media on Suomessa pääosin luotettavaa.
Lyhytaikaisesta sähkönjakelun häiriöstä selvittäisiin todennäköisesti ilman suuria ongelmia. Vuonna 2011 tapaninpäivän myrskyn yhteydessä Fortumin vikapäivystykseen soitettiin noin 600 000 puhelua. Kun se tukkeutui, soittivat ihmiset hätäkeskukseen. Jonotusaika piteni pahimmillaan puolen tunnin mittaiseksi.
– Tämä oli esimerkki siitä, miten yksittäinen tapahtuma voi vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan, Horelli totesi.
Mykkänen kehotti kansalaisia pohtimaan maalaisjärjellä, miten poikkeustilanteessa voisi pärjätä tilapäisesti ilman sähköä ja vettä. Patteriradio, taskulamppu ja veden varastoiminen auttaisivat jo huomattavasti.
– Muutamassa päivässä tilanne voidaan todennäköisesti kompensoida varajärjestelmillä. Jos heti syntyy paniikki, niin olisimme ongelmissa.
– On myös pohdittava, miten suhtaudumme naapurien tai tuttujen auttamiseen. Välillä asenteena tuntuu olevan, että yhteiskunnan tehtävänä on hoitaa kaikki häiriötilanteet. Pitäisi kysyä, mitä itse voimme tehdä yhteiskunnalle eikä päinvastoin, Mykkänen sanoi.
