Venäläisten pettymys presidentti Vladimir Putiniin ja hänen hallintoonsa kasvaa venäläistutkija Konstantin Gaazen mukaan nopeassa tahdissa. Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen synnyttämä hurmos on väljähtynyt, ja Kremlin keinot suosion nostattamiseen näyttävät ehtyneen. Asemansa säilyttämiseksi vallanpitäjät saattavat nyt turvautua aiempaa kovempiin otteisiin.
– Koska hallitseva eliitti ja liike-elämä ovat sulautuneet yhteen, Venäjän viranomaiset eivät enää voi syyttää köyhyydestä ja laskevasta elintasosta ketään muuta kuin itseään. Hallituksella saattaa silti olla hihassaan vielä yksi konsti: alistaminen, Gaaze kirjoittaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissaan.
Parin viikon takaiset aluevaalit olivat hänen mukaansa paitsi arvovaltatappio Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueelle, myös selvä viesti venäläisten turhautumisesta, tulevaisuuteensa liittyvästä epävarmuudesta ja kasvavasta protestimielialasta.
– Tosiasiassa kyse on paljon isommasta asiasta kuin pelkästä vallanpitäjien virhearviosta tai surkeasta toteutuksesta. Nämä vaalit olivat Venäjän kannalta tärkeä hetki: tänä päivänä nykyhistorian laajin hallitusta tukeva koalitio lakkasi olemasta. Kuuluisa Krimin konsensus on kuollut, Gaaze toteaa.
Krimin valtauksen jälkeistä ajanjaksoa voidaan hänen mukaansa kutsua venäläisen autoritarismin kultakaudeksi. Presidentti Putinin korkeana pysytellyt kansansuosio antoi hänelle valtakirjan toteuttaa nationalistisia, globalistisia, sosialistisia ja kapitalistisia elementtejä erikoislaatuisella tavalla yhdistelevää putinismiaan. Asevoimien modernisointiin ja infrastruktuurihankkeisiin panostettiin valtavia summia, ulkopolitiikassa omaksuttiin aiempaa kovempi linja.
Kohti näytösoikeudenkäyntejä
Kun runsaat neljä vuotta Krimin laittomasta haltuunotosta on kulunut, Putinia ei enää pidetä ihmeidentekijänä eikä kansalaisten hyvinvoinnin takaajana. Poliittisten vallanpitäjien ja talouseliitin symbioosi on alkanut samaan aikaan muodostua todelliseksi rasitteeksi.
Gaaze uskoo Kremlin reagoivan ahdinkoonsa huomattavan kovakätisesti. Edessä saattaa hänen mukaansa olla kurinpalautus Venäjän väitettyjä vihollisia ja ”viidettä kolonnaa” kohtaan diktaattori Josif Stalinin ajalta tuttuinen näytösoikeudenkäynteineen.
– Tämän loppunäytöksen aika näyttää olevan tänä syksynä, Gaaze sanoo.
– Taannoiset mielipidemittaukset, joissa kysyttiin salaliitosta Venäjää vastaan, saattavat olla osa sen pohjustamista. Myös Kremlin sisäpoliittinen tiimi puhuu rutiininomaisesti kampanjoista “vihollisia” vastaan. Tämä on pahaenteistä.
Turvallisuuspalvelu FSB:n valinta “viidenneksi kolonnaksi” on Gaazen arvion mukaan Aleksei Navalnyin johtama oppositio, joka on kaikkein näkyvimmin protestoinut presidentti Putinin hallintoa vastaan. Kyse on hänen mukaansa vasemmistoaktivisteista käsitteen venäläisessä merkityksessä.
– Nuoret yhteiskunnalliset aktivistit suhteellisen merkittävissä kaupungeissa, kuten Moskovassa ja Pietarissa, ovat muodostaneet sekä vuoden 2016 protestien että ajankohtaisten eläkemielenosoitusten ytimen. He ovat koulutettuja, lukevat läntistä kirjallisuutta eivätkä pidä Putinista. He ovat siten ihanteellisia syntipukkeja suurisuuntaisessa kampanjassa ”Venäjän vihollisia” vastaan, Gaaze toteaa.
– On jo merkkejä siitä, että turvallisuuspalvelut ovat testanneet operatiivisia valmiuksiaan. Seuraavia siirtoja on varmasti edessä.
