Vakuutusyhtiö LähiTapiola kysyi palopäälliköltä, kuinka tällaiset tilanteet voi välttää ja viettää uuttavuotta paloturvallisesti.
Uudenvuodenyönä raketteja saa ampua aattoillasta aamuyöhön kello 18.00–02.00.
– Koronaepidemian takia monet kaupungit ovat peruneet yleiset isot ilotulitukset, mutta voi olla, että ihmiset pikkuporukoissa ja perhepiirissä ampuvat raketteja samaan tapaan tai jopa vähän enemmän kuin viime vuosina. Raketteja ammutaan kuitenkin ulkona, joten se saatetaan ajanvietteenä mieltää koronaturvalliseksi. Tässä vuodenvaihteessa korostuukin varovaisuus niin tartuntojen ehkäisyn kuin raketteihin liittyvien riskien takia, sanoo projektijohtaja ja paloinsinööri Antti Määttänen LähiTapiolasta.
Palopäällikkö Janne Rautasuo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on samoilla linjoilla. Ihmisten käyttäytymistä on vielä vaikea ennakoida, mutta pelastuslaitoksella valmistaudutaan vuodenvaihteeseen hänen mukaansa kuin mihin tahansa uuteenvuoteen.
Tavanomaisesti laitokselle tulee uutenavuotena kymmenkunta ilotulitteisiin liittyvää tehtävää. Useimmat niistä liittyvät palotilanteisiin.
– Tyypillisiä vahinkoja ovat jäteastioihin ja jätekatoksiin kohdistuvat palot. Lisäksi Länsi-Uudenmaan alueella on ollut vuosittain vähintään yksi vakavampi ilotulitteisiin liittyvä rakennuspalo tai vakava läheltä piti -tilanne. Rakennuspaloissa ilotulite on esimerkiksi päätynyt parvekkeelle tai terassilaudoituksen alle ja sytyttänyt alkupalon, kertoo Rautasuo.
Vuosittain satakunta palohälytystä
Pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa on viime vuosina ollut vuosittain karkeasti noin sata tulipaloa tai vaaratilannetta, joissa syttymissyyksi on arvioitu ilotulite tai pyrotekninen tuote.
Tarkemmin näihin pelastuslaitosten hälytystehtäviin perehtyneessä pelastusalan opinnäytetyössä havaittiin, että vuosina 2010–2019 palotyypeissä korostuivat juuri roska- ja jäteastioiden palot. Myös maasto- ja rakennuspaloja syttyy ilotulitteista vuosittain, liikennevälinepaloja harvemmin.
Rautasuo kertoo, että yleensä ilotulitteisiin liittyvät palot saavat alkunsa itse ampumisesta, mutta toisinaan esimerkiksi roskispalo saattaa aiheutua rakettiroskien huolimattomasta käsittelystä. Roskispalojen yleisimmäksi syttymissyyksi hän arvelee kuitenkin ilkivaltaa.
– Arviomme mukaan ilotulitteisiin liittyvistä paloista yli puolet on tahallisia, noin kolmannes tuottamuksellisia ja noin kymmenen prosenttia vahinkoja. Jälkikäteen palon aiheuttajaa on toki vaikea arvioida, jos tilanteelle ei ole silminnäkijää. Joka tapauksessa iso osa näistä paloista on turhia, ja monet voitaisiin välttää käyttäjän varovaisuudella, sanoo Rautasuo.
– Aikuisten on tärkeää muistaa, etteivät ilotulitteet kuulu alaikäisten käyttöön. Huonolla tuurilla rakettihuveista voi aiheutua hyvinkin kalliita vahinkoja, jotka saattavat seurata vahingonkorvausvastuina pitkälle aikuisikään. Kotien tulipaloista tai loukkaantumisista aiheutunutta inhimillistä kärsimystä ei tietenkään voi edes rahassa mitata, huomauttaa Määttänen.
Ohjeita turvalliseen ilotulittamiseen
• Uudenvuoden raketteja saa ampua vain uudenvuodenyönä kello 18.00–02.00. Muulloin ilotulitukselle tarvitaan pelastusviranomaisen erillislupa. Vain täysi-ikäiset saavat ostaa ja käyttää ilotulitteita.
• Raketteja ampuvan on lain mukaan käytettävä suojalaseja. Myös muiden paikalla olijoiden kannattaa suojata silmänsä laseilla. Lapsille voi laittaa kuulosuojaimet.
• Ammu vain aukealla paikalla. Huolehdi, etteivät raketit voi osua ihmisiin, rakennuksiin tai esimerkiksi ajoneuvoihin. Sopivia ampumispaikkoja ovat esimerkiksi syrjäiset kentät, pellon reunamat tai isot tyhjät parkkipaikat.
• Lue ilotulitteen käyttöohje ennalta, jotta sitä ei tarvitse tihrustaa pimeässä. Käytä vain Suomessa hyväksyttyjä tuotteita, äläkä muuntele niitä.
• Tue raketti tai pata hyvin. Tukevalla alustalla ilotulite ei pääse kaatumaan. Raketin voi ampua siihen sopivasta telineestä tai tuesta.
• Sytytä ilotulite käsi suorana ja poistu nopeasti sen luota. Sytytyspuikko lisää turvallisuutta. Älä koskaan kumarru sytyttäessä ilotulitteen päälle.
• Huomioi muut ihmiset sekä eläimet. Uusivuosi on monille melusta kärsiville ikävää aikaa.
