Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään jälleen 11. lokakuuta. YK:n yleiskokouksen julistaman teemapäivän tarkoituksena on tukea maailman tyttöjä ja samalla tuoda näkyvästi esille niitä haasteita ja odotuksia, joita he elämänsä aikana kohtaavat. Päivän tarkoituksena on myös nostaa esille tyttöjen potentiaali yhteiskuntien kehittäjinä.
Idea tyttöjen päivästä on alun perin lähtöisin lastenoikeusjärjestö Plan Internationilta. Plan pyrkii parantamaan erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Plan tunnetaan monista merkittävistä ja koskettavista kampanjoistaan, kuten esimerkiksi ”Koska olen tyttö” -kampanja.
Tänä vuonna Plan järjestää tyttöjen päivän kunniaksi symbolisen Girls Takeover -tempauksen, jossa kiinnitetään huomio tyttöjen kohtaamaan syrjintään, mutta myös mahdollisuuksiin. 11.10 tytöt ympäri maailmaa astuvat päiväksi niin poliittisten, yhteiskunnallisten kuin taloudellistenkin päättäjien kenkiin – eri johtotehtäviin, joissa on yleensä totuttu näkemään enimmäkseen miehiä. Esimerkiksi meillä Suomessa pääministeri Juha Sipilän työpariksi päivän ajaksi nousee 16-vuotias Katariina Räikkönen. Girls Takeover on samalla yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden sadasta tasa-arvoteosta.
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa kansainvälisesti verrattuna melko hyvin, löytyy meiltäkin parannettavaa vielä paljon. Valitettavasti tyttöjen ja naisten ääni jää usein kuulematta ja osaaminen hyödyntämättä. Naisten ja miesten palkkaero on edelleen noin 17 prosenttia, naisia on aivan liian vähän johtopaikoilla ja naiset kantavat valtaosan hoivavastuusta yksin.
Yksi vakava ongelma on myös seksuaalinen häirintä, jota tytöt ja naiset kohtaavat elämänsä aikana. Tilastojen mukaan tytöt joutuvat huomattavasti useammin häirinnän kohteeksi kuin pojat. THL:n vuoden 2015 kysely kertoo että kehoa tai seksuaalista loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua oli kokenut joskus tai toistuvasti peruskoululaisista tytöistä 24, lukiolaistytöistä 23 ja ammattiin opiskelevista tytöistä 29 prosenttia. Tasa-arvovaltuutetun määritelmän mukaan seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Olen pitänyt esillä seksuaalisen häirinnän vastaista työtä muun muassa eduskunnassa ja vieraillut nuorisotyötä tekevissä järjestöissä, jotka toimivat eturintamassa seksuaalista häirintää vastaan. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tunnistaminen ihmisoikeudeksi on äärimmäisen tärkeää. Kaikenlaiseen häirintään tulee suhtautua vakavammin ja siitä täytyy puhua huomattavasti enemmän. Kukaan ei saa jäädä yksin hautomaan asiaa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä pystytään puuttumaan itse asiaan.
Paljon on tyttöjen aseman parantamiseksi jo tehty, mutta valtavasti on vielä tekemättä. Tämän päivän ja tulevaisuuden tytöt tarvitsevat meitä rikkomaan lasikattoja ja polkemaan sileämpiä polkuja. Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä – unelmoida, leikkiä ja kasvaa turvassa!
