Bayer omistaa maan toiseksi suurimman lääketehtaan. / Bayer Suomi

Sanna Lauslahti: Tytäryhtiötalous on mahdollisuus

Suomalaisten tyttärien takana on globaaleja jättejä, joilla on merkittäviä pääomia, kirjoittaja huomauttaa.

Suomi on pieni ja pääomaköyhä maa. Kaiken lisäksi suomalaisten rahat makaavat laiskana pankkien tileillä, eikä kansankapitalismi ole vielä päässyt vauhtiin. Meillä on vain kourallinen todellisia kotimaislähtöisiä, kansainvälisesti merkittäviä vientitoimijoita. Ja nekin ostetaan pois ja emoyhtiö muuttuu tytäryhtiöksi. Uusia start-uppeja syntyy ja innovaatioita, mutta jostain syystä niitä ei saada lentoon globaalisti tai edes lähimaissa myytäviksi hyödykkeiksi.

Aika kurja aloitus blogille, mutta voivottelu jää tähän yhteen kappaleeseen. Nimittäin toivoa paremmasta tulevaisuudesta on. Suomi loistaa vaikka millä tavoin globaaleilla areenoilla. Emme ole mikä tahansa pikku maa. Koronakriisissä olemme olleet mallimaa – tartunnat ovat vähäisiä ja kuolleisuus vielä vähäisempää verrattuna muihin maihin. Tämä kertoo paljon yhteiskuntamme rakenteista, ihmisistä, vakaasta ja turvallisesta toimintaympäristöstä.

Vuosi vuodelta maineemme on kasvanut. Koulutusjärjestelmämme ja oppimistulokset ovat edelleen hyvällä mallilla kansainvälisessä kilpailussa. Nuoremme ovat kansainvälisiä ja osaavia koulutusjärjestelmämme ansiosta. Suomi on maailman onnellisimpien kansakuntien joukossa. Olemme kilpailukykymittareiden ja innovatiivisten maiden kärkikastia. Siis Suomi tunnetaan, ja tunnetaan positiivisesti!

Mikä ihme on, että emme sitten yksinkertaisesti saa ulosmitattua kansainvälisinä investointeina uuteen ja työpaikkoina kaikkea tätä. En tiedä, onko kyse asenteista tai emmekö osaa nähdä Suomea riittävän hyvin ulkopuolisten silmin tai emmekö osaa ottaa myyntiasennetta ja rakentaa tuhtia myyntisalkkua, jonka kanssa sitten riikinkukkoasenteella kerrottaisiin Suomesta.

Muutamia ajatuksia tytäryhtiötaloudesta. Selvää on, että emoyhtiön siirtyessä tytäryhtiöksi päätösvalta muuttuu, mutta silloin pitäisikin ensimmäiseksi kysyä, miten voimme hyödyntää tilannetta. Tästä pitäisi päästä heti siihen asentoon, miten voimme hyödyntää tapahtunutta. Miten voimme saada lisää toimintoja ja investointeja Suomeen. Mitkä ovat Suomen kilpailukykytekijät, joita pitää vahvistaa, jotta tämä tulisi todeksi. Toisaalta toivottavasti Suomen yritykset käyttäisivät vahvistuneita taseitaan myös siihen, että maailman markkinoille laajennuttaisiin yritysostoin.

Väittäisin, että tytäryhtiötalous on mahdollisuus Suomelle, jos niin haluamme. Suomalaisten tyttärien takana on globaaleja jättejä, joilla on merkittäviä pääomia ja investoinnit ovat ihan omaa luokkaansa. Näiden houkuttelu Suomeen kannattaa. Samoin meillä on maailmalla paljon yrityksiä, joiden tytäryhtiö voisi sijaita Suomessa tai Suomen nykyistä tytäryhtiön roolia voisi kasvattaa. Otan tähän yhden esimerkin Bayerista, joka on Suomen merkittävimpiä yhteisöveron maksajia. Lääketeollisuus on yksi esimerkki globaalista teollisuuden alasta, jossa Suomi voisi olla merkittävämpi toimija kilpailukykyisen toimintaympäristömme ansiosta.

Suomella on tarjota, ei vain lääketeollisuusalalla kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimus- ja tuotantoympäristöä, vaan myös monella muulle alalla.  Nyt vain toimeksi – suunnitelmista lähdetään tekemään asioita kädet savessa. Vahvistetaan Suomen kilpailuympäristöä entisestään, ja lähetään myyntireiskoja maailmalle kertomaan yritysten pääkonttoreihin Suomen kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä.

Sanna Lauslahti

Sanna Lauslahti

Sanna Lauslahti on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt