Yhdysvaltojen presidentinvaalien lähestyessä keskustelu maan Venäjä-politiikan suunnasta on jälleen aktivoitunut. Elokuun alussa joukko nimekkäitä asiantuntijoita moitti avoimessa kirjeessään nykyistä linjaa liian kovaksi ja vaati aktiivisempaa vuoropuhelua presidentti Vladimir Putinin hallinnon kanssa.
Pitkän diplomaattiuran tehnyt Kurt Volker muistuttaa ajatuksen välien liennyttämisestä nousseen esiin yllättävän säännöllisin väliajoin. Virkakautensa alussa vuonna 2001 presidentti George W. Bush uskoi voivansa rakentaa läheisen yhteistyösuhteen venäläiseen virkaveljeensä Vladimir Putiniin, mutta tuli Venäjän aggressiivisten ja häikäilemättömien toimien vuoksi nopeasti toisiin ajatuksiin.
Myös Bushin jälkeen presidentiksi noussut Barack Obama vannoi aluksi Venäjä-suhteiden ”resetoinnin” nimiin.
– Mitä siitä seurasi? Vuoteen 2014 mennessä Venäjä oli laittomasti anastanut Krimin Ukrainalta, aloittanut sodan itäisessä Ukrainassa ja tukenut Syyrian johtajan Bashar al-Assadin kemiallisia iskuja omaa kansaansa vastaan, Volker sanoo Foreign Policy -lehdessä.
Donald Trumpin presidenttikaudella USA:n linja on ollut kaksijakoinen: yhtäältä Trump on toistuvasti ylistänyt henkilökohtaista yhteyttään Vladimir Putiniin, mutta toisaalta hänen hallintonsa on tiukentanut Venäjälle asetettuja pakotteita, antanut aseapua Ukrainalle ja lisännyt sotilaallista harjoittelua muun muassa Georgian, Ukrainan ja Baltian maiden kanssa.
– Venäjän käyttäytyminen ei silti edelleenkään ole muuttunut. Vuonna 2020 Venäjän sota Ukrainassa on yhä käynnissä. Maa miehittää alueita Georgiassa, on Venezuelan ja Syyrian suhteen jatkuvassa vastakkainasettelussa Yhdysvaltojen kanssa. Sen raportoidaan maksaneen Taliban-liikkeelle amerikkalaisten sotilaiden tappamisesta ja se jatkaa sekaantumistaan vaaleihin Yhdysvalloissa ja Euroopassa, Volker toteaa.
Volker toimi USA:n suurlähettiläänä Natossa 2008–2009. Hän on toiminut myös maansa Eurooppa-asioista vastaavana apulaisulkoministerinä 2005–2007 ja erityisedustajana Ukrainassa 2017–2019.
Realistinen käsitys Venäjästä
Venäjä on Volkerin mukaan toiminut kaiken aikaa aggressiivisesti täysin riippumatta siitä, kuinka paljon USA:n presidentit yksi toisensa jälkeen ovat maiden suhteiden lähentämiseksi ponnistelleet. Sen vuoksi onkin hänen mielestään käsittämätöntä, että toiveet Venäjä-politiikan pehmentämisestä ovat jälleen kerran voimistuneet.
– Perustavanlaatuinen virhe sellaisessa argumentoinnissa on usko, jonka mukaan USA:n politiikka ohjaisi Putinin toimia. Sitä se ei tee, Volker sivaltaa.
Aktiivisempaa vuoropuhelua Vladimir Putinin kanssa on perusteltu sillä, että Yhdysvaltojen tulisi kohdella Venäjää sellaisena kuin se on.
– Niin meidän todella pitääkin. Venäjä ”sellaisena kuin se on” on yhä autoritaarisempi valtio, joka on päättänyt toimia aggressiivisesti naapureitaan kohtaan, laajentaa repivää vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja Aasiassa sekä strategisesti heikentää ja hajottaa Eurooppaa ja Natoa, Volker toteaa.
Suhteiden ”resetoinnin” sijasta lännen tulisi hänen mukaansa kärsivällisesti jatkaa Venäjän aggression vastaista painostustaan sekä tukea niitä ihmisiä, jotka tavoittelevat vapautta, demokratiaa ja turvallisuutta Venäjällä ja sen naapurimaissa.
– Kerrankin on Venäjän – ei lännen – aika arvioida politiikkansa uudelleen, sanoo Volker.
