Verkkouutiset

Tyrmäys Hjallis Harkimon väitteille vakuutuslääkäreistä – ”Näin toki ei ole”

Finanssialan lakimiehen mukaan korvauspäätökset ratkaistaan objektiivisten tutkimuslöydösten perusteella.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Finanssiala ry:n lakimies Piritta Poikonen vastaa kansanedustaja Hjallis Harkimon (kok.) väitteisiin vakuutuslääkärijärjestelmän ongelmista.

– Suurin osa vakuutuskorvauksia koskevista hakemuksista johtaa korvaukseen. Kansanedustaja Hjallis Harkimo väitti blogissaan, että vakuutuslääkärijärjestelmä on vakuutusyhtiöille keino sanoutua irti korvausvastuista. Näin toki ei ole. Esimerkiksi työtapaturmavakuutuksesta haetuista korvauksista yli 90 prosenttia hyväksytään, Poikonen sanoo Verkkouutisille.

Harkimo kirjoitti, että Suomessa alidiagnosoidaan järjestelmällisesti ihmisten vammoja.

– Käytännössä vakuutusyhtiöiden lääkäreiden kannanottojen mukaan potilaiden vammojen tai sairauksien välillä harvoin on syy-yhteyttä vahinkotapahtuman kanssa. Ei voi olla oikein, että vahingon kärsineellä korvauksenhakijalla on todistustaakka siitä, että vamma tai oireet johtuvat sattuneesta vahingosta, Harkimo totesi.

Poikosen mukaan ratkaisut tehdään vakuutusyhtiöissä keskitetysti, jotta ratkaisulinja pysyy oikeudenmukaisena ja tasapuolisena eri hakijoiden välillä. Vakuutusyhtiöiden päätöksistä voi valittaa viime kädessä tuomioistuimiin, joille sairaanhoitopiirit nykyisin antavat pyydettäessä lausuntoja.

– Vakuutusyhtiöt käyttävät korvausprosessissa lääketieteellisiä asiantuntijoita varmistaakseen sen, että korvaukset ovat lääketieteellisesti perusteltuja. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri ei tee yksin ratkaisua korvauksesta. Korvauspäätös on aina vakuutusyhtiön päätös ja sen tekemiseen osallistuu useita muitakin yhtiön työntekijöitä, kuten ratkaisu- ja kuntoutusasiantuntijoita sekä juristeja.

Ratkaisu perustuu lääkärin tekemiin tutkimuksiin ja niiden pohjalta todettuihin löydöksiin. Prosessiin eivät Poikosen mukaan vaikuta hoitavan lääkärin mielipiteet.

– Jos työkyvyttömyyseläkkeitä ja muita vakuutuskorvauksia myönnettäisiin suoraan vain hoitavien lääkäreiden arvioiden mukaan, vaihtelisi ratkaisulinja riippuen siitä, minkä terveyskeskuksen, sairaalan tai lääkäriaseman asiakas henkilö olisi. Yleisesti unohdetaan, että työkykyä voi olla jäljellä, vaikka terveys olisikin heikentynyt.

– Ratkaisevinta ovat hoitavan lääkärin tekemän arvion taustalla olevat objektiivisesti todennettavissa olevat tutkimuslöydökset. Jos tutkimuksissa ei ole löytynyt objektiivisesti havaittavaa selitystä hakijan kokemille oireille, ei korvausta voida myöntää.

Poikonen muistuttaa, että tutkimuslöydökset eivät aina ole selkeitä. Rajatapauksista on jouduttu päättämään tuomioistuimissa saakka.

– Tyypillisesti epäselvät ja hankalasti ratkaistavat tapaukset koskevat aivovammoja, joissa oireilun alkamisen ja vahinkotapahtuman välillä on kulunut varsin pitkä aika. Usein kyseessä ovat pienienergiset onnettomuudet, joissa esimerkiksi ajoneuvot eivät ole vaurioituneet pahasti eikä henkilöllä ole ollut pitkää tajuttomuutta. Vakavissa onnettomuuksissa tilanne on aivan toinen. Niiden osalta näytön suhteen ei ole esiintynyt epäselvyyksiä eikä korvausten osalta erimielisyyttä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)