Aino-Kaisa Pekonen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Työttömyysturvan suojaosan korotus halutaan pysyväksi

Sosiaali- ja terveysministeri kertoo epäilevänsä sosiaaliturvaleikkauksia koskevia työllisyysarvioita.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan työttömyysturvan uudistukset tullaan tekemään turvan tasoa heikentämättä.

Hän arvioi blogitekstissään, että työttömyysturvan suojaosaan voi olla tiedossa pysyvä korotus.

– Hallitusohjelman mukaisesti myös työttömyysturvan sovittelua tullaan kehittämään. Tähän liittyy potentiaalia myös työllisyyden näkökulmasta. Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi meidän tulee kehittää järjestelmää automaattisempaan suuntaan ja päästä mahdollisimman pitkälle eroon maksatusviiveistä, jotka voivat pahimmillaan vähentää lyhytkestoisten töiden houkuttelevuutta, Aino-Kaisa Pekonen toteaa.

– Toinen konkreettinen keino työnteon kannusteiden parantamiseksi on ollut hallituksen väliaikainen päätös korottaa työttömyysturvan suojaosaa 500 euroon, jonka jatkoa maaliskuun loppuun saakka sain ilokseni juuri esittää eduskunnalle. Kun hallitus neuvottelee keväällä työllisyystoimien jatkoaskeleista, tulisi suojaosan nostaminen pysyvästi 500 euroon ottaa mukaan keinovalikoimaan, Pekonen jatkaa.

Hänen mukaansa vasemmistoliitto pitää kiinni siitä, että keväällä tehtävät työttömyysturvan uudistukset eivät heikennä sen tasoa tai kestoa.

– Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen on päätöksillään vähennettävä eriarvoisuutta, jolloin se ei voi rakentaa työllisyyspolitiikkaansa sosiaaliturvan leikkaamiselle, ministeri sanoo.

Aino-Kaisa Pekonen kertoo suhtautuvansa epäillen sosiaaliturvaleikkauksia koskeviin työllisyysvaikutusarvioihin.

– Tarkoitukseni ei ole kyseenalaistaa virkamiesten osaamista tai puolueettomuutta, mutta sosiaaliturvan käyttäytymisvaikutukset ovat siinä määrin monimutkaisia, että parhaatkaan laskentamallit eivät tuota niistä välttämättä luotettavaa tietoa, Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä aiemmin puretun aktiivimallin, jonka valtiovarainministeriö arvioi parantavan työllisyyttä 5000–12 000 hengellä.

– VATT oli lausunnossaan varovaisempi ja toi esiin mallin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, eikä ottanut kantaa lopulta edes vaikutuksen etumerkkiin. Lopulta myöskään VATT:in tutkimus aktiiviimallin vaikutuksista ei pystynyt osoittamaan mallille myönteistä työllisyysvaikutusta, Pekonen toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt