Summasta Työllisyysrahasto rahoitti 52 prosenttia ja valtio 48 prosenttia. Työllisyysrahaston osuus kerättiin palkansaajien ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla.
Koska valtio poikkeuksellisesti maksoi lomautuspäivärahoihin peruspäivärahan suuruisen valtionosuuden lähes koko vuoden 2020 ajalta, sen osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvamenojen rahoituksesta oli suurempi kuin aikaisempina vuosina.
– Koronapandemia aiheutti keväällä 2020 nopean ja merkittävän kasvun työttömyysturvamenoissa. Työllisyysrahaston perustehtävä on tuoda turvaa työn muutoksissa, jossa onnistuimme poikkeusoloissakin hyvin. Turvasimme työttömyysturvan rahoituksen ja maksuvalmiutemme monin keinoin. Tavoitteeseen päästiin käyttämällä suhdannepuskuria, lainanotolla ja valtion lisärahoituksella lomautuspäivärahoihin, kertoo Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut työnantajilta ja 17–64-vuotiailta palkansaajilta, ja niillä rahoitetaan muun muassa työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia.
Palkkasumma supistui ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen
Viime vuonna Työllisyysrahaston keräämien työttömyysvakuutusmaksujen määrä väheni 21 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kerättyjen työttömyysvakuutusmaksujen väheneminen johtui valtaosin vuodelle 2020 päätetyistä, alennetuista työttömyysmaksuprosenteista.
Lisäksi alentunut palkkasumma vaikutti pieneltä osin työttömyysvakuutusmaksujen kertymän vähenemiseen. Viime vuonna palkkasumma supistui ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Yritykset sopeuttivat toimintaansa koronarajoitusten seurauksena ja erityisesti lomautettujen määrä kohosi vuoden aikana hyvin merkittävästi edellisestä vuodesta. Työttömyysaste nousi reilulla prosenttiyksiköllä.
Muutoksella oli huomattavia vaikutuksia Työllisyysrahaston rahoittamien ansioturvan etuuksien määrään.
– Käytimme jälleen suhdannepuskuria tasoittamaan rahaston talouden heilahteluita. Puskuria on käytetty vuotta 2020 enemmän vain vuosina 2014 ja 2015. Tällöin puhuttiin eurokriisin jälkeisestä talouden heikkoudesta. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vakavuudesta kertoo se, että työttömyysturvamenot ovat nousseet tätä nopeammin vain Finanssikriisin aikaan vuonna 2009, Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen kertoo.
Työllisyysrahasto vahvisti maksuvalmiuttaan laskemalla kesäkuussa 2020 liikkeeseen kaksi 600 miljoonan euron määräistä joukkovelkakirjalainaa kolmen ja seitsemän vuoden juoksuajoilla. Lisäksi rahoitusta varmistettiin uudistamalla valmiusluottolimiitit viiden pohjoismaisen pankin kanssa. Limiittien yhteismäärä on 800 miljoonaa euroa.
Rahasto laski viime vuoden aikana liikkeeseen lyhyitä alle vuoden mittaisia yritystodistuksia ja paransi myös tätä kautta maksuvalmiuttaan.
Työllisyysrahaston maksuvalmiutta turvasi myös se, että valtio osallistui kohonneiden lomautusmenojen rahoitukseen maksamalla lomautuspäivärahoihin peruspäivärahansuuruisen valtionosuuden lähes koko viime vuoden ajalta.
Vuoden 2019 lopussa Työllisyysrahastolla oli nettovarallisuutta eli suhdannepuskuria 1[nbsp]668 miljoonaa euroa ja vastaava määrä vuoden 2020 lopussa oli 1[nbsp]045 miljoonaa euroa. Nettovarallisuuden muutos vuodelta 2020 oli 623 miljoonaa euroa negatiivinen.
Työllisyysrahasto arvioi työllisyyden ja työttömyyden pysyvän tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Työllisyysrahasto arvioi nettovarallisuutensa muutoksen olevan selvästi alijäämäinen vuonna 2021.
