Verkkouutiset

Työttömyys on hyvinvointitappio

BLOGI

Korkea työttömyys on eräs suurimmista ja pitkäkestoisimmista yhteiskunnallisista ongelmista Suomessa.
Sture Fjäder
Sture Fjäder
Sture Fjäder on pitkän linjan työmarkkinajohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sen aiheuttamat hyvinvointitappiot yhteiskunnassa ovat valtavat. Valtioneuvoston kanslian hiljattain tilaaman arvion mukaan työttömyyden laajat kustannukset olivat liki 11 miljardia euroa vuonna 2016. Tämä koostuu työttömyyden hoidon kustannuksista, tulonsiirroista ja saamatta jääneistä vero- ja työttömyysvakuutusmaksutuloista.

Suomalaisessa työttömyydessä näyttää olevan yksi erityisen ilkeä piirre: se on ollut kasvusuunnassa käytännössä niin kauan kuin työttömyydestä on tilastotietoa olemassa. Lyhyellä aikavälillä työttömien määrä toki heiluu suhdanteiden mukaan ylös ja alas, mutta yli vuosikymmenten menevässä tarkastelussa suunta on ollut enemmän ylös kuin alas.

Viime vuodet olemme eläneet kasvavan työllisyyden ja laskevan työttömyyden aikoja. Valitettavasti ensimmäisiä merkkejä tilanteen muuttumisesta on jo havaittavissa. Työttömien määrän vähentyminen on voimakkaasti hidastunut ja esimerkiksi joidenkin korkeakoulutettujen ryhmien osalta työttömyys näyttää olevan kasvussa. Toisaalta eräillä korkeakoulutettujen aloilla on jo pitkään ollut käytännössä täystyöllisyys, mitä ei todellakaan voi sanoa vailla ammatillista koulutusta olevista.

Pelkän perusasteen varassa työmarkkinoilla olevien työllisyystilanne on pitkään ollut sanalla sanoen surkea. Kaikkien ryhmien työllisyyteen pitää kiinnittää huomiota, mutta erityisen tärkeää on pyrkiä siihen, että entistä harvempi olisi työmarkkinoilla ilman ammatillista koulutusta. Joka tapauksessa työllisyysastetavoitteen kannalta on välttämätöntä tehdä päätöksiä, joilla saadaan ammatillisesti kouluttamattomienkin työllisyyttä nostettua huomattavasti.

Työllisyysaste ei nouse Suomessa riittävän korkeaksi, jos pelkän perusasteen varassa olevien työllisyys ei parane. Tulevalla hallituskaudella pitää tehdä uudistuksia, jotta yhä useampi heistä työllistyy ja ottaa vastaan matalapalkkaista työtä, jos osaaminen ei riitä muuhun.

Työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää aloittavalta hallitukselta määrätietoisia toimia ja ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Miten varmistetaan se, että yhä useampi hankkii hyvän pohjakoulutuksen ja myös päivittää osaamistaan? Miten varmistetaan tuottavuuden kasvu ja TKI-toiminnan kukoistaminen kotimaassa?

Työvoimapalveluista pitää saada paras teho, vaikka resurssit ovat pohjoismaalaisittain niukat. Miten pystymme tukemaan työttömiä aktiivisessa työnhaussa reilulla tavalla? Verojärjestelmässä pitää lisätä työntekoon kannustavia elementtejä.

Edellisen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen näytti jossakin vaiheessa mahdottomalta. Uudella hallituksella on käsissään, jos mahdollista, vieläkin suurempi haaste työllisyysasteen nostamisessa tavoitellulle tasolle.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)