Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työnhakuun liittyviä muutoksia osana kasvupalvelu-uudistusta ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä maakunnille.
Hallituksen esitysluonnos uudesta julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluita koskevasta laista ja työttömyysturvalain muutoksista lähti tänään lausuntokierrokselle. Muutosten esitetään tulevan voimaan vuonna 2019.
– Tarkoitus on ohjata työttömiä työnhakijoita hakemaan töitä aktiivisesti ja omatoimisesti sekä parantamaan omia edellytyksiään työllistyä, työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo.
Lindströmin mukaan uudessa mallissa luotetaan aiempaa enemmän työttömien omaan näkemykseen siitä, mitä työpaikkoja heidän kannattaa hakea.
– Samalla työttömiä kannustetaan hakemaan työtä laajasti, mikä tukee hallituksen tavoitetta lisätä alueellista liikkuvuutta. Työnantajien kannalta tämä toivottavasti lisää osaavan työvoiman saatavuutta, Lindström sanoo.
Työnhakua seurattaisiin kolmen kuukauden tarkastelujaksoilla
Työnhakijalla on työttömyysturvalain mukaan velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Hallitus esittää uutta määritelmää sille, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna.
Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon eli kolmen kuukauden tarkastelujaksoilla.
Haettavat paikat voisivat olla joko työnhakijalle tarjottuja tai hänen itsensä muutoin etsimiä. Työnhakija ilmoittaisi hakemistaan paikoista säännöllisesti verkkopalvelun kautta.
Työpaikan hakemista ei edellytettäisi sellaisilta viikoilta, jolloin työnhakija on ollut työssä tai työllistynyt yrittäjänä. Työajalla tai työllistymisen kestolla ei olisi merkitystä, vaan esimerkiksi lyhytkestoinen osa-aikatyö tai keikka yrittäjänä olisivat osoituksia aktiivisuudesta.
Työpaikkojen hakemista ei edellytettäisi sellaisten viikkojen aikana, jolloin työnhakija on osallistunut vähintään yhtenä päivänä työllistymistä edistäviin palveluihin tai silloin, kun työnhakija on sairauden takia estynyt hakemasta työtä.
Jos avoimia työpaikkoja tai työnhakijan työllistymistä edistäviä palveluita ei ole tarjolla, voisivat työnhakija ja maakunta tai palveluntuottaja sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimisesti osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista.
Työllisyyssuunnitelmaan liittyvät karenssit poistuisivat
Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä seuraisi 60 päivän korvaukseton määräaika eli karenssi. Se vastaisi karenssia, joka asetetaan nykyisin työllisyyssuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä ja tarjotusta työstä kieltäytymisestä ilman pätevää syytä.
Samalla työllistymissuunnitelman laatimiseen ja toteuttamisen laiminlyöntiin liittyvät korvauksettomat määräajat poistuisivat. TE-toimiston yksilöidyistä työtarjouksista kieltäytymisiä ei myöskään selvitettäisi enää erikseen.
Vuonna 2019 toimintansa aloittavissa uusissa maakunnissa yhdistyvät nykyisten TE-toimistojen ja ELYjen sekä maakuntaliittojen tehtävät maakunnallisina kasvupalveluina.
Työttömyysetuutta maksettaisiin neljä kuukautta yritystoiminnan ajan
Työttömyysturvalakiin esitetään muutoksia, joilla työttömiä kannustettaan yritystoiminnan aloittamiseen.
Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta, vaan työnhakija saisi siltä ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan sitä estämättä. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä.
Hallitus käsittelee yrittäjyyteen liittyvää muutosta syksyn budjettiriihessä.
Hallitus esittää, että työttömien alueellista liikkuvuutta tuettaisiin maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työnantajan järjestämään rekrytointikokeiluun.
Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa korotettuna huoltovelvollisuuden ja pitkien työmatkojen perusteella.
Toteutuessaan yrittäjien työttömyysturvaa ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2018 alussa.
