Liitto kannustaa hallitusta edistämään kehysriihessä työllisyyttä ja kohdentamaan EU-elvytysrahoja ruokaketjun taloutta ja elinvoimaa vahvistaviin toimiin. Niitä ovat muun muassa ruoka-alan vähähiilisyyteen, elintarvikeviennin kasvattamiseen sekä ruoka-alan digitalisaation lisäämiseen tähtäävät toimet.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuoren mukaan ”työpaikkojen ja yritysten pelastamisen viimeinen hetki on nyt”.
– Ruokaketjukaan ei ole säästynyt koronapandemian aiheuttamilta iskuilta, joiden vaikutus alkaa nyt todentua. Vaikka kotimaisten elintarvikkeiden kulutus on kasvanut pandemian aikana, matkailu- ja ravintola-alan vakavat vaikeudet painavat koko ruokasektorin kasvua, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan elintarviketeollisuuden kotimaan liikevaihto on laskenut 0,6 prosenttia ja vientiliikevaihto peräti 4,8 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Erityisesti pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten vaikeudet ovat lisääntyneet.
Maatalouden kannattavuuttakaan ei ole pystytty parantamaan korona-aikana heikon taloudellisen kehityksen vuoksi.
Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksilleen tekemistä kyselyistä käy ilmi, että ravintolarajoitusten purkamisesta huolimatta lähikuukaudet nähdään etenkin foodservice-toiminnoissa vaikeina eikä hallituksen exit-suunnitelma tuo nopeaa helpotusta.
Yritykset peräävät hallitukselta tarkempia arvioita rajoitusten purkamisesta sekä lisää ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon, jotta ruoka- ja juomayritysten tuotanto ja toimitusvarmuus voidaan pitää hyvällä tasolla.
– Hallituksen on huolehdittava, että pandemiasta toipuminen lähtee liikkeelle myös ruokasektorilla. Nyt on viimeinen hetki pelastaa yrityksiä konkursseilta, säilyttää työpaikat ja osaaminen sekä varmistaa, ettei suomalaisen elintarvikeketjun kansainvälistä kilpailukykyä heikennetä, Tammivuori sanoo.
– Tukea pitää myöntää nopeasti yrityksille, joiden liikevaihdon koronakriisi on romahduttanut. Tähän mennessä tuen määrä on jäänyt aivan liian vähäiseksi ja erityisesti keskikokoiset yritykset, joilla olisi mahdollisuus kasvaa suuremmiksi ja työllistää lisää, on jätetty kärsijän asemaan, hän muistuttaa.
Yrityksissä nähdään paljon vaivaa häiriöttömän elintarviketuotannon ja ruokahuollon varmistamiseksi, mutta yhteiskunnan tuki sille koetaan riittämättömäksi. Riski elintarviketuotannon häiriintymiselle kasvaa koko ajan, siksi myös rokotukset henkilöstölle pitää saada ripeästi käyntiin.
– Enemmän kuin koskaan maan hallitukselta tarvitaan nyt kykyä luoda positiivista uskoa kasvuun ja luottamusta tulevaisuuteen myös elintarviketeollisuudelle, Tammivuori toteaa tiedotteessaan.
