Työtehtävien määrää uusi teknologia ei näytä merkittävästi vähentäneen, selviää palkansaajakeskusjärjestö SAK:n työolobarometrista.
Hyvissä työoloissa työskentelevistä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 25 prosenttia kokee uuden teknologian käyttöönoton pelkästään myönteiseksi ja yhdeksän prosenttia kielteiseksi. Huonoissa tai melko huonoissa työoloissa pelkästään myönteisiä kokemuksia on vain kuudella prosentilla työntekijöistä ja pelkästään kielteisiä 38 prosentilla.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila korostaa, että teknologian käyttöönoton onnistuminen on työpaikan omissa käsissä.
– Työpaikan työolojen laadun parantaminen lisää myönteistä suhtautumista uuteen teknologiaan. Tulos vahvistaa käsitystä, että työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on selkeä kohtalonyhteys, hän tulkitsee.
Työoloilla on suurempi vaikutus uuden teknologiaan vastaanottamiseen kuin toimialalla, iällä tai sukupuolella. Nuorilla enintään 30-vuotiailla työntekijöillä on paremmat kokemukset teknologiasta kuin vanhemmilla.
Miehet suhtautuvat uuteen teknologiaan naisia myönteisemmin ja teollisuudessa teknologian käyttöönotto näyttää onnistuvan paremmin kuin muilla toimialoilla.
Ei merkittäviä työllisyysvaikutuksia
Teknologiset muutokset ovat SAK:laisilla aloilla yleisiä. Lähes puolet (48 %) työolobarometrin vastaajista kertoi, että heidän työssään on viimeisten vuosien aikana otettu käyttöön uusi teknisiä laitteita.
Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä kolme neljännestä (74 %) kertoi, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vain neljällä prosentilla työntekijöistä työtehtäviä oli siirtynyt merkittävästi ja 22 prosentilla jossain määrin koneiden tehtäväksi.
Vastaava tulos saatiin SAK:n maaliskuussa toteutetussa luottamushenkilöpaneelin kyselyssä. Kyselyssä 72 prosenttia luottamushenkilöistä arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia.
Työolobarometriin haastateltiin 1202:ta SAK:laisen ammattiliiton jäsentä puhelimitse helmi- ja maaliskuussa. Työolojen laatua mitattiin barometrissa SAK:n kehittämällä Hyvän työn mittarilla, joka mittaa työelämän perusasioita sekä työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä.