Työministeri Tuula Haatainen. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Työnantajalle velvollisuus korvata sopimukset kilpailukiellosta

Työnantajan täytyisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista.

Nykyisin korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriönmukaan tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita.

– Suomessa kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisellään laajasti. Vastoin työsopimuslain säännöksiä niitä käytetään rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo.

Hän sanoo olevansa tyytyväinen, että on löydetty ratkaisu, joka parantaa kilpailukieltosopimusten kohdentumista.

– Korvausmalli varmistaa, että kilpailukieltoja tehdään vain henkilöille, joiden työtehtävä sitä aidosti edellyttää, Haatainen toteaa.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen.

Hallitus esittää, että laissa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisajankohdasta ja työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus.

Muutokset tehtäisiin työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin 1.1.2022 alkaen. Uusi sääntely koskisi myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin.

Kiellon pituus vaikuttaisi korvauksen määrään

Kilpailukieltosopimuksesta olisi maksettava korvaus, jonka suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.

Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.

Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi.

Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty korvauksen maksamisajankohdasta. Hallituksen esityksen mukaan korvaus tulisi pääsääntöisesti maksaa rajoitusajan aikana. Maksupäivä olisi sama kuin työsuhteen aikainen palkanmaksupäivä.

Uutta olisi myös työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa. Tällöin tulisi noudattaa irtisanomisaikaa, joka olisi kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.

Työnantaja ei kuitenkaan voisi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää, että siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy.

Hallituksen tavoitteena on vähentää kilpailukieltosopimuksia, jotka ovat laissa säädettyjen edellytysten vastaisia. Lakimuutosten arvioidaan ehkäisevän ennalta perusteettomia sopimuksia.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt