Tämä selvisi, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkasti vuosina 2016–2017 kaikkiaan 22 työnantajajärjestöä, 56 työntekijäjärjestöä ja 24 työttömyyskassaa.
Kahdessatoista työntekijäjärjestössä ja yhdeksässä työnantajajärjestössä työaikakirjanpito puuttui osalta työntekijöistä kokonaan.
Aluehallintoviraston mukaan usein kyse oli siitä, että työnantaja ei katsonut asiantuntijoiden kuuluvan työaikalain piiriin, vaikka tälle tulkinnalle ei ollut laillisia perusteita. Työttömyyskassoissa samaa ilmiötä ei ollut.
– Työaikalaki on yleisen käsityksen mukaan jäänyt ajastaan jälkeen. Sen soveltaminen ajasta ja paikasta riippumattomaan asiantuntijatyöhön on haastavaa, ja lakia ollaankin uudistamassa. Silti myös nykyinen laki sallii työn järjestämisen hyvin joustavasti, kunhan työajat kirjataan, sanoo työsuojelutarkastaja Eila Hasunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Työajan kirjaaminen on tärkeää molempien osapuolten oikeusturvan takia, Aluehallintovirasto muistuttaa.
Psykososiaalinen kuormitus oli työmarkkinajärjestöissä ja työttömyyskassoissa melko hyvin hallinnassa. Järjestöissä tyypillisiä kuormitustekijöitä ovat työhön sidonnaisuus jäsenten ottaessa yhteyttä myös vapaa-aikana ja aikapaine erityisesti työehtosopimusneuvotteluissa.
Työttömyyskassoissa kuormitustekijöitä ovat liiallinen työmäärä sekä etuuskäsittelyn määräajoista johtuva aikapaine.
Työntekijöiden kokemuksia psykososiaalisesta kuormituksesta selvitettiin osana valvontaa anonyymillä työolokyselyllä.
