On erityisesti nuorten etu, että työllisyyttä vahvistavissa uudistuksissa onnistutaan.. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Sanni Grahn-Laasonen: Työllisyystekoja ja panostuksia päiväkoteihin

Kirjoittaja esittää kokoomuksen lääkkeitä nuorten syrjäytymiseen.

Viime hallituskaudella toteutui pitkäaikainen tavoite: nuorten syrjäytyminen saatiin kääntymään selvään laskuun.

Vahva työllisyyskehitys oli lääkettä nuorten syrjäytymiseen. Kun työllisyysaste nousi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella, siitä pääsivät hyötymään myös nuoret – erityisesti nuoret miehet, joilla on korkeampi riski jäädä koulutuksen ja työn ulkopuolelle.

Muutos näkyi tilastoissa: Edellisen hallituksen aloittaessa vuonna 2015 nuorista miehistä 16,6 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Hallituskauden lopussa luku oli painunut 11,7 prosenttiin.

Uskallus tehdä työllisyyttä vahvistavia uudistuksia ehkäisi tehokkaasti nuorten syrjäytymistä ja avasi tulevaisuudennäkymiä. Koko maahan vakiinnutettu ohjaamoverkosto toi nuorille palvelut yhdeltä luukulta ja ammatillinen koulutus alkoi ottaa opiskelijoita vastaan jatkuvalla haulla.

Hallitus on tällä viikolla koolla budjettiriihessä, joka on monella tavalla Suomelle kohtalokas. Odotamme kunnianhimoisia työllisyyspäätöksiä, joita hallitus on siirtänyt eteenpäin hallituksen muodostamishetkestä alkaen, viimeksi keväällä koronakriisin varjolla.

Koronakriisi ei ole syy siirtää päätöksentekoa mielipiteitä jakavista asioista, vaan päinvastoin: tekoja tarvitaan enemmän ja nopeammin kuin ennen kriisiä. EU-komission talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta. Huonot uutiset seuraavat toisiaan; yt-uutisia on nyt lähes joka päivälle, Suomi on luisumassa yhä syvenevään talous- ja kilpailukykykriisiin. Milloin tyydyimme olemaan Euroopan heikoin?

Koronashokki on ymmärrettävästi pakottanut laittamaan terveyden etusijalle, mutta kriisillä uhkaa olla pitkäkantoisia, hyvinvointiimme vaikuttavia seurauksia myös, jos siirrämme toistuvasti talouteen liittyviä päätöksiä ja annamme hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan murentua.

Päätösten siirtäminen kostautuu nuorille sukupolville ainakin kahta kautta: nuorten työllistyminen hidastuu ja koronan vuoksi otetut miljardivelat uhkaavat kaatua pienten ikäluokkien harteille.

Valtiovarainministeriön väistyvä valtiosihteeri Martti Hetemäki on varoittanut, että talouskriisit iskevät usein ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin, millä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia kyseisten sukupolvien tulokehitykseen.

Siksi on erityisesti nuorten etu, että työllisyyttä vahvistavissa uudistuksissa onnistutaan.

Osallistuin perjantaina kokoomuksen edustajana Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin tilaisuuteen, jossa ratkaistiin ”Suomen suurinta ongelmaa”: Miten estämme, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla?

Kokoomuksen kolme kärkeä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ovat:

1. Katseet lapsuusvuosiin.

”On helpompi kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”.

Tutkimustieto osoittaa, että investoinnit varhaislapsuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti kaikkein kannattavimpia. Nuorten syrjäytymistä voidaan vähentää panostamalla peruspalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, kuten neuvoloihin, päiväkoteihin, kouluihin ja oppilashuoltoon.

Peruskoulun syntyyn verrattava tulevaisuusuudistus olisi laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi ja varmistaa kaikkien lasten pääsy varhaiskasvatukseen. Nämä uudistukset loisivat edellytykset ehyelle koulupolulle matkalla työelämään ja toimisivat hallituksen ”pakkolakia”, eli oppivelvollisuuden pidentämistä, tehokkaammin. Kaikille nuorille tulee taata vähintään toisen asteen tutkinto, yhä useammalle korkeakoulututkinto.

2. Hyvä työllisyys auttaa myös nuoria – poistetaan nuorisotyöttömyys!

Odotamme hallitukselta työllisyyttä vahvistavia tekoja budjettiriihessä. Nuorille ovi auki työelämään. Ei sysätä velkaa nuorille sukupolville, vaan luodaan uskoa tulevaan päätöksillä, jotka turvaavat tulevaisuuden työpaikat.

3. Arvostusta ja resursseja nuorisotyölle

Rahapelitoiminnan tuottojen aleneminen on ratkaistava budjettiriihessä kestävällä tavalla – ei vain ensi vuodelle, vaan siten, että nuorisoala voi tehdä työtään luottaen, että nuorisotyöllä on päättäjien arvostus ja tuki.

 

 

Sanni Grahn-Laasonen

Sanni Grahn-Laasonen

Sanni Grahn-Laasonen on kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt