Eduskuntavaalitulos osoittaa, että Suomi on siirtynyt pysyvästi pois kolmen suuren puolueen aikakaudesta. Sen myötä hallituksen muodostaminen on tullut aiempaa kimurantimmaksi.
Vaalien jälkeisenä aamuna heräsimme Suomessa samaan todellisuuteen kuin missä olimme nukkumaan mennessämme. Edessä ovat tutut haasteet: talouskasvusta huolehtiminen, työllisyyden lisääminen, väestön ikääntyminen ja syntyvyyden laskeminen sekä ilmaston muutoksen hillintä.
On erittäin hyvä, että Suomeen kyettiin muodostamaan laajapohjainen enemmistöhallitus hyvissä ajoin ennen heinäkuussa alkavaa Euroopan unionin puheenjohtajakautta. Uuden hallituksen kokoonpano on ehkä hieman yllättävä, mutta toisaalta se syntyi melko eleettömästi runsaan kolmen viikon puurtamisen jälkeen.
Hallitusohjelmaa on luettu eri puolilla tarkkaan. Oppositioon päätyneet puolueet ovat olleet erittäin tyytymättömiä. Se on ymmärrettävää, sillä maata johdetaan hallituksesta ja oppositio turhauttaa, jos on tottunut olemaan hallitusvallan kahvassa.
Minua yllättävät elinkeinoelämän edustajien kitkerät kommentit ja valittu retoriikka tyyliin ”veronkiristysten tsunami, Sammon ryöstö, kruunujalokivien myyminen ja perhevapaataantumus”. Hallitushan on vasta aloittanut työnsä ja mitään ihmeellistä ei ole ehtinyt tapahtua.
STTK:n puheenjohtajan silmin katsottuna hallitusohjelma sisältää kiitettävästi ajamiamme kärkitavoitteita ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Moni työelämään, osaamiseen, tasa-arvoon, sosiaaliturvaan, elinkeinopolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyvä tavoitteemme on kirjattu hallitusohjelmaan.
Uskon hallituksen olevan edeltäjäänsä kokeneempi työelämään liittyvissä asioissa ja taitavampi toimissaan työmarkkinajärjestöjen suuntaan. On hyvä, että hallitusohjelmassa nostetaan aito ja toimiva kolmikantavalmistelu sille kuuluvaan kunniaan.
***
Hallitusohjelman suurin epävarmuus ja haaste liittyy 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen. Tavoite on erittäin kova ja sen täyttyminen edellyttää 60 000 uutta työllistä hallituskauden aikana. Kaiken takana on talouskasvu, joka riippuu maailmantaloudesta. Siihen puolestaan liittyy epävarmuustekijöitä kuten yleisesti heikentynyt geopoliittinen tilanne ja kauppasota.
Suomen talouskasvun arvioidaan lähivuosina maltillistuvan. Myönteistä silti on, että talouden yhtä kaikki arvioidaan edelleen lievästi kasvavan.
Hallitus toivoo työmarkkinajärjestöiltä esityksiä, jotka lisäävät työllisten määrää ja tukevat työllisyystavoitetta. Se on tarkoitus saavuttaa kahdessa vaiheessa työmarkkinajärjestöjen esityksillä ja hallituksen omilla toimilla.
Valmistelun piiriin kuuluvat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet, vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen sekä paikallinen sopiminen.
Hallituksen työllisyystavoite on saavutettava hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Tilanne on kiperä, sillä ikärakenteestamme aiheutuvat ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan.
STTK:n mielestä tärkeintä on saada aktiivisen työvoimapolitiikan ja työllisyyspalveluiden resurssit pohjoismaiselle tasolle ja kohdentaa ne oikein. Erityistä huomiota tarvitsevat vaikeasti työllistyvät kuten ikääntyvät ja nuoret työntekijät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Palkkatuen käyttöä on lisättävä ja karsittava sen käyttöön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa.
Suomea vaivaa kahtalainen kohtaanto-ongelma, joka estää työllistymistä. Kohtaantohaaste liittyy työvoiman liikkuvuuteen ja osaamiseen. Liikkuvuutta voidaan edistää esimerkiksi korottamalla työmatkojen verovähennystä määräajaksi. Osaamista voidaan vahvistaa muutosturvaa parantamalla. Irtisanottujen ja työttömien oikeutta parantaa osaamistaan on vahvistettava. Työssä olevien osaamisvajeen parantamiseksi tarvitaan työn ohessa tapahtuvaa tietojen ja taitojen syventämistä ja laajentamista.
Suomi ikääntyy ja lapsia syntyy vähän. Tätä ongelmaa ei ratkaista millään taikatempuilla. Siksi tarvitsemme osaamista ja ammattitaitoa tukevaa työperäistä maahanmuuttoa.
***
Loppuun edelleen käyttökelpoinen työllisyyttä lisäävä toimi työmarkkinoiden työkalupakista. Se on laaja, kaikki toimialat kattava työmarkkinaratkaisu, johon työntekijä- ja työnantajapuoli yhdessä maan hallituksen kanssa sitoutuvat.
Ajatteluni ei kaikkia miellytä. Se voisi silti olla avain seuraavan, epäilemättä haastavaksi muodostuvan työmarkkinakierroksen ratkaisemiseksi ja myös työllisyyden parantamiseksi.
