Työllisyysaste on saatava nousemaan vähintään 75 prosenttiin. Tästä olemme eduskunnassa samaa mieltä. Edellinen hallitus teki rohkeilla toimilla ja hyvän talouden vauhdittamana merkittävän työn työllisyysasteen nostamiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi.
Haaste ei ole nyt yhtään helpompi. Tilastokeskuksen mukaan työllisyyden kasvu käytännössä pysähtyi kesäkuussa eivätkä talousnäkymät näytä tarjoavan suurta vetoapua. Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta tulee vaatimaan tällä hallituskaudella noin 60 000 työllistynyttä.
Millä toimin uusi hallitus pyrkii tavoitteen saavuttamaan? Vastausta ei vielä ole. Yhtä huolestuttavaa oli myös se, kun ministeri Timo Harakka (sd.) rajasi viikonlopun Helsingin Sanomissa vastuunsa työllisyydenhoidossa vain omaan tonttiinsa. Tämä on liian kapea ote. Työllisyyden edistämistä on tärkeää katsoa kokonaisuutena, joka vaatii monentasoisia toimia yli sektorirajojen.
Ministeri Harakka painotti viikon ulostulossaan työllistämistukea. Se on yksi keino muiden joukossa, mutta yksin riittämätön. Nyt kun hallitus on lisäämässä siihen 18 miljoonaa euroa, odotan erityisesti kahta asiaa. On ensinnäkin kevennettävä hallintoa ja purettava niitä syitä, miksi yritykset, joihin pysyvät työpaikat syntyvät, eivät käytä työllistämistukea täysimääräisesti, vaan jo nykytasolla tukivaroja on jäänyt käyttämättä. Toiseksi työnhakijan kannalta panostaisin palkkatukijaksojen opinnollistamiseen, jotta jaksot lisäisivät henkilön työllistymisvalmiuksia myös pidemmällä aikavälillä.
Työllistämistuen ohella tarvitaan useita muitakin toimia työvoiman kysynnän ja tarjonnan edistämiseksi, koska tilanne ei ole yksinkertainen. Samaan aikaan kun on työttömyyttä, moni ala kärsii työvoimapulasta. Tekijät ja tarpeet eivät kohtaa. Esimerkiksi Tampereen alueella ICT-alan yritykset ovat työllistäneet 1000 uutta työntekijää vuosittain, mutta viime vuonna alueelle jäi syntymättä 300-400 työpaikkaa, kun osaajia ei riittänyt. Tämä ei ole kenenkään etu.
Avain on koulutustarpeiden parempi ennakointi. Oppilaitosten näkökulmasta osaaja- ja työvoimatarvetta pitäisi ennakoida 2-3 vuoden aikajänteellä, jotta tarpeisiin ehditään reagoida koulutuksella. Myös jatkuvaa oppimista on vahvistettava: tarvitsemme kolmikantaisen tulevaisuussopimuksen, joka mahdollistaa osaamisen päivittämisen läpi työuran.
Kaupungeilla olisi halua ottaa tilanteen ratkaisemisessa entistä suurempi rooli. Kaupunkipoliitikkona odotan kiinnostuksella, millaisia kuntapohjaisia malleja hallitus aikoo viedä eteenpäin. Esimerkiksi Tampereella valmistelimme pormestarikaudellani kuntapohjaisen työllistämiskokeilun, ns. yhden luukun palvelun, ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Mahdollistaako hallitus tällaiset tehtävät kaupungeille?
Yrittäjät ja työmarkkinajärjestöt ovat tahoillaan esittäneet erilaisia ratkaisuja, kuten ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen, paikallisen sopimisen edistäminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, työttömyysturvan lisäpäivien lyhentäminen, verotuksen kevennys tai työllisyyttä edistävä perhevapaauudistus. Onko hallitus valmis viemään näitä eteenpäin?
On selvää, että työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaatii tämänkaltaisia järjestelmätason toimia.
Yhtenä merkittävimmistä työllisyystoimista näen sosiaaliturvan kokonaisvaltaisen uudistamisen. Sosiaaliturvan tulee kaikissa olosuhteissa kannustaa työntekoon, kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Siksi vastikkeellisuus on tärkeä elementti. On pidettävä huoli siitä, että sosiaaliturvamme kannustaa ottamaan vastaan myös keikka- ja projektiluontoisia töitä ja että se olisi mahdollisimman joustava erilaisissa elämäntilanteissa.
Hallituksen tulee myös arvioida toimiaan siitä näkökulmasta, millaiset päätökset heikentävät työllisyyttä. Hallituksen kertomalla tavalla toteutettuna perhevapaauudistus heikentää työllisyyttä. Asiantuntijoiden mukaan myös hallituksen aikoma kotitalousvähennyksen leikkaus tulee vähentämään jonkin verran kotitaloustyötä tekevien yritysten kysyntää sekä alan yrittäjyyttä.
Työllisyyden edistämiseksi hallitukselta on nyt vaadittava kokonaisvaltaista politiikkaa. Kokoomus on valmis tukemaan järkeviä ja vaikuttavia toimia, jotta Suomen työllisyys saadaan kohoamaan vähintään 75 prosenttiin. Yhteistyöllä, tutkitulla tiedolla, ennakoinnilla sekä rohkeilla toimenpiteillä voimme jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa tehtävää nostaa työllisyysastetta ja saada entistä useampi ihminen työelämään.
