– Vuonna 2017 kokeiluun tuleva malli on nähtävä ensimmäisenä askeleena kokeiluiden sarjalle, jossa testataan erityyppisiä perustuloratkaisuja, sanoo tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas Kelasta.
Ensimmäisessä vaiheessa kokeiluun osallistuu 2 000 Kelan työttömyysetuuksia saavaa 25−58-vuotiasta henkilöä. Tutkimusryhmä suosittelee, että vuonna 2018 kokeilun otoskokoa kasvatetaan ja mukaan otetaan työttömien lisäksi muita pienituloisia. Myös nuorten, alle 25-vuotiaiden mukaan ottamista on harkittava.
Tutkimusryhmä suosittelee pitäytymään valtakunnallisessa satunnaisotannassa, sillä alueelliset kokeilut tulisivat hyvin kalliiksi.
Kokeilun ensimmäisen vaiheen suunnittelussa aikataulu oli hyvin tiukka.
– Hallituksen tulee pikaisesti päättää kokeilujen sarjan seuraavista askeleista. Jos uutta mallia ryhdytään suunnittelemaan, työn pitäisi alkaa heti ensi vuoden alussa. Tarkempia suunnitelmia voidaan tehdä vasta sitten, kun tiedetään, paljonko laajennettuun kokeiluun on käytettävissä rahaa, Kangas sanoo.
Myöhemmissä kokeiluissa voitaisiin testata eritasoisia perustuloja sekä erilaisia veromalleja ja tutkimusasetelmia. Mukaan voitaisiin ottaa uusia väestöryhmiä. Vuonna 2019 tai 2020 käyttöön tuleva tulorekisteri voi mahdollistaa myös negatiivisen tuloveron kokeilemisen.
Ulkomainen kiinnostus kokeilua kohtaan on ollut suurta.
– Tutkimusryhmän jäsenet ovat antaneet satoja haastatteluja ulkomaisille medioille ja pitäneet lukuisia esitelmiä tieteellisillä foorumeilla, poliittisilla areenoilla ja suurlähetystöissä Ruotsista Meksikoon. Suomea on ihasteltu innovatiivisena maana, joka uskaltaa avata uusia uria kokeilevalla politiikallaan, Kangas kertoo.
Tavoitteena parantaa sosiaaliturvan kannustavuutta
Perustulokokeilu sisältyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan. Tavoitteena on arvioida, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa nykyistä yksinkertaisemmaksi ja paremmin työntekoon kannustavaksi.
Kelan johtaman tutkimusryhmän loppuraportti tarkastelee kokeilun ensimmäisen vaiheen edellytyksiä, ongelmia ja tarvittavia korjaustoimia. Lisäksi raportti antaa suosituksia siitä, miten kokeilua ja koeasetelmaa kannattaa kehittää tulevissa lisäkokeiluissa.
Tutkimusryhmä antoi esiraporttinsa maaliskuussa 2016. Siinä ryhmä selvitti erilaisia perustulomalleja ja koeasetelmia sekä ennakoi niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Tiukan aikataulun ja pienen kokeilubudjetin takia useimpia esiraportin suosituksista ei voida toteuttaa kokeilun ensimmäisessä vaiheessa.
Ministeri Mattila: Uudenlaista yhteiskunnan tukiverkkoa
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) kiittelee tutkijaryhmää perustulon loppuraportista.
– Sosiaaliturvajärjestelmämme ei kaikilta osin enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät ja pätkä- ja osa-aikatyötä on entistä enemmän tarjolla. Perustulo on yksi ratkaisukeino tähän ongelmaan, miten työtön voisi joustavammin ottaa vastaan työtä, hän sanoo.
Mattila toteaa työnantajien viestivän, että lähes puolessa tapauksissa uusiin työtehtäviin on vaikea löytää tekijää.
– Työttömät kertovat puolestaan, että lyhytaikaisen työtehtävän tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen hankaluutena on niin sanottu byrokratia- ja tuloloukku. Pienikin lisätulo joko vähentää etuutta tuntuvasti tai keskeyttää etuuden maksamisen kokonaan, kyllä tähän on löydettävä ratkaisuja, toteaa Mattila.
Hänen mukaansa hallitus käsittelee selvitystyön tuloksia ja seuraa kokeilun käynnistymistä ja siitä saatavia tuloksia. Linjauksia kokeilun jatkosta tehdään näiden pohjalta mutta tarkkaa aikataulua ei vielä ole.
