Työntekijä käyttää tietokonetta. LEHTIKUVA / SAMI HALINEN

Suomalaiset eivät osaa luoda uutta digitaalisilla työkaluilla

Ero innovatiivisuudessa Suomen ja muun Euroopan välillä työyhteisöissä on Microsoftin mukaan merkittävä.

Microsoftin tekemän tutkimuksen mukaan vahvakaan digitaalinen kulttuuri ei saa suomalaisia työntekijöitä tuntemaan itseään innovatiivisiksi. Kun Euroopassa vahvassa digitaalisessa kulttuurissa keskimäärin 39 prosenttia työntekijöistä kokee olevansa innovatiivisia, on Suomessa innovatiivisten työntekijöiden osuus vain 24 prosenttia.

Suomalaiset nuoret eivät ole tutkimuksen mukaan vanhempia merkittävästi innovatiivisempia. Vahvassa digitaalisessa kulttuurissa 18–35-vuotiaista työntekijöistä 25,4 prosenttia koki olevansa innovatiivisia, kun tätä vanhempien työntekijöiden keskuudessa osuus oli 22,3 prosenttia.

Ero Suomen ja muun Euroopan välillä innovatiivisuudessa on Microsoftin mukaan merkittävä, sillä työyhteisöissä ilman vahvaa digitaalista kulttuuria innovatiivisten työntekijöiden osuus on Suomessa 12 prosenttia ja Euroopassa 14 prosenttia.

– Digitaaliset työkalut oikein käytettynä tukevat luonnollisesti myös työntekijöiden luovuutta ja innovatiivisuutta, mutta laitteiden, palveluiden ja työkalujen käytössä, ja varsinkin käyttöönotossa on erityisen tärkeää, että perehdytys ja tuki ovat lähellä ja ajan tasalla, kertoo Microsoft Oy:n Marketing & Operations -yksikön johtaja Andreas Korczak tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että teknologia yksin ei vie meitä eteenpäin, vaan tekemisen takana on edelleen ihminen, etenkin luovaa tekemistä vaativissa tehtävissä.

– Pysyäksemme kilpailukykyisinä digitaalista kulttuuria pitää pystyä vaalimaan ja jalkauttamaan se edelleen yritysten suurimpaan voimavaraan, ihmisiin.

Microsoftin tutkimuksen mukaan suomalaisissa työpaikoissa, joissa digitaalinen kulttuuri on vahva, 44 prosenttia työntekijöistä kokee voivansa tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja mieltää oman työpanoksensa merkittäväksi. Heikossa digitaalisessa kulttuurissa näin tuntevia työntekijöitä on vain 8 prosenttia.

– Digitaalinen kulttuuri rakentuu vahvaksi vain, jos työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon, Korczak toteaa.

Hän muistuttaa, että yritysjohdon pitää myös ymmärtää ja huomioida, mikä eri sukupolville on hyvä työntekijäkokemus. Työpaikoilla voi olla jopa neljää eri sukupolvea edustavia työntekijöitä. Yritysjohdon pitää ymmärtää, miten teknologia ja vahva digitaalinen kulttuuri voivat motivoida ja auttaa jokaista työntekijää tekemään parhaansa.

Etenkin suomalaisten nuorten tuottavuus on Microsoftin tutkimuksen mukaan vahvasti sidoksissa digitaaliseen kulttuuriin. Tutkimuksen mukaan vain 6,7 prosenttia 18–35-vuotiaista suomalaisista työntekijöistä kokee itsensä erittäin tuottaviksi heikossa digitaalisessa kulttuurissa, kun vahvassa digitaalisessa kulttuurissa heidän osuutensa on 33,8 prosenttia.

Microsoftin tutkimukseen osallistui 20 476 työntekijää keskisuurista ja suurista yrityksistä. Vastaajat työskentelivät useilla eri toimialoilla 21 maassa.

Vahva digitaalinen kulttuuri

Microsoftin tutkimusraportissa vahva digitaalinen kulttuuri on määritelty ympäristöksi, jossa:

• ihmiset kokevat työpanoksellaan olevan merkitystä
• digitaaliset työkalut toimivat työntekijöiden tukena, auttavat heitä tekemään yhteistyötä, keskittymään työhönsä ja pääsemään ”flow”-tilaan
• teknologia on työn apuväline, ei hidaste
• yrityksen johto tukee uusien työkalujen käyttöönottoa ja tarjoaa käyttöön koulutusta
• johdolla on vahva strateginen visio teknologian merkityksestä liiketoiminnalle
• strateginen visio on viestitty selkeästi henkilöstölle

Kommentit