Kustannustukea haetaan Valtiokonttorista. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Tutkimus: Hallituksen koronatuet väärinpäin

Käytettyjen yritystukien järjestyksen olisi pitänyt olla päinvastainen, eli kustannustukea olisi tarvittu heti kriisin alussa.

Yrityksille koronaepidemian takia myönnetyt tuet ovat vähentäneet erityisesti todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä. Kehittämistukien suuntaaminen koronapandemiasta eniten kärsineille aloille ei kuitenkaan onnistunut, vaan kustannustukea olisi tarvittu jo aiemmin.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemista Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportista, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yrityksiin sekä yrityksille kohdistettuja koronatukia.

Tutkimus ja vuosiraportti keskittyvät Valtiokonttorin kustannustukeen, Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukiin, KEHA-keskuksen ravintolatukiin, Finnveran takauksiin ja Business Finlandin tilapäiseen tki-lainaan häiriötilanteessa.

– Koronapandemia on ollut ennennäkemätön ja yllättävä kriisi. Erityisesti palveluala on kärsinyt voimakkaista rajoitustoimista, kun taas teollisuuteen vaikutukset ovat olleet vähäisemmät. Kriisin alussa oli tärkeää lähteä tukemaan yrityksiä niillä välineillä, joita meillä oli valmiina käytössämme. Hyödynnämme tutkimusten tietoa tukien kehittämisessä ja tuleviin kriiseihin varautumisessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo.

Koronatukien kohdentumisessa toimialoille suuria eroja

Majoitus- ja ravintola-ala, asiantuntijapalvelut, teollisuus ja kauppa ovat saaneet eniten koronatukia. Lisäksi Uudenmaan yritykset ja pienet yritykset (5–49 työntekijää) ovat saaneet euromääräisesti eniten koronatukia.

Karkean toimialajaon tarkastelussa kustannustuet ovat kohdistuneet koronasta eniten kärsineille aloille. Kokonaisuutena koronatukia on kohdentunut runsaasti myös toimialoille, joiden liikevaihto ei ole supistunut tai on supistunut vain vähän. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen.

Toimialojen sisällä on kuitenkin suuria eroja yritysten välillä ja joukossa on runsaasti myös vaikeuksissa olevia yrityksiä.

Koronalainoja ja takauksia on käytetty hyvin vähän verrattuna niiden myöntövaltuuksiin. Lisäksi ennakko-odotuksia pienempi talouden pudotus sekä toimiva lomautusjärjestelmä ovat vähentäneet koronatukien tarvetta Suomessa verrattuna muihin maihin.

Eniten vaikutusta alle 200 000 euron tuilla

Koronatuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattava vaikutus sekä vähäisemmässä määrin työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus. Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa alle 200 000 euron tuista.

– Tässä tutkimuksessa on voitu tutkia tukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Vaikka vaikutusten analyysiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, näyttäisi tuista olleen hyötyä niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Tukien kokonaisvaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston ja Helsinki Graduate School of Economicsin professori Otto Toivanen.

– Koronakriisin aikana kohdatut haasteet muun muassa yritystukien suunnittelussa ja suuntaamisessa ovat paljastaneet tarpeen parantaa valtionhallinnon kykyä kerätä ja hyödyntää ajantasaisia aineistoja, Toivanen jatkaa.

Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukia saaneista yrityksistä noin puolet on kehittänyt uusia digitaalisia ratkaisuja. Koronatukien vaikuttavuus tulee riippumaan myös siitä, kuinka kehittämistuet saavat liikkeelle aitoja innovaatioita.
Yritystukien järjestys väärä

Tutkimusten mukaan erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian alussa kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä kehittämistukien osuus voi kasvaa.

Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla.

Kustannustuki taas on toimiva kriisiajan malli, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti. Kustannustuki kuitenkin edellytti uutta lainsäädäntöä ja sen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan.

– Koronapandemian aikaisten tukitoimien arviointia tulee vielä jatkaa laajalla rintamalla. Arviointi auttaa tuleviin kriiseihin varautumisessa ja siinä, että jatkossa toimiva tukipolitiikka saadaan nopeasti käyttöön, yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja Seija Ilmakunnas korostaa.

Nyt valmistuneissa tutkimuksissa on keskitytty koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksiin. Arvioinnista on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka on tehnyt omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttanut taustatutkimukselle toteuttajaksi Aalto-yliopiston.

Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt