Työttömien todennäköisyys työllistyä kasvaa selvästi silloin, kun tuki uhkaa leikkaantua ja poistua. Tämän ovat osoittaneet asiaa koskevat taloustieteelliset tutkimukset jo 1970-luvulta lähtien.
Yksi tunnetuimmista asiaa koskevista tutkimuksista on Lawrence F. Katzin ja Bruce D. Meyerin Journal of Public Economicsissa julkaistu tutkimus vuodelta 1990. Tutkijat osoittavat Yhdysvaltojen dataan perustuen, että yhden viikon pidennys työttömyysetuudessa pidentää työttömyysjaksoa 0,16-0,20 viikolla. Kuukauden pidempi työttömyysetuus siis pidentäisi työttömyysjaksoa jo lähes viikolla.
Tuoreempi on Konstantinos Tatsiramosin sekä Jan C. van Oursin Journal of Economic Surveys –lehdessä vuonna 2014 julkaistu artikkeli työttömyysetuuksien ja työttömyyden keston yhteydestä. Siinä on käyty laajasti läpi vanhempaa ja tuoreempaa aihetta koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Kyseiseen artikkeliin viitataan myös aktiivimalliin päätyneen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän pohjapaperissa.
Tatsiramosin ja van Oursin läpikäymien useissa eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella yhden prosenttiyksikön pienentymisen korvausasteessa on arvioitu lisäävän työllistymisen todennäköisyyttä 0,4-1,0 prosentilla.
Pidempi tuki johtaa parempiin palkkoihin
Myös Suomessa on tehty sama havainto. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan mukaan työllistyminen lisääntyy selvästi ansiosidonnaisen päivärahakauden lopussa. Kuitenkin pidempi ansiosidonnainen päivärahakausi johtaa parempipalkkaisiin työsuhteisiin, joten merkitys kansantaloudelle on epäselvä.
”Ansioturvakauden kymmenen prosentin pidennys pidentää työttömyysjaksoja keskimäärin viisi prosenttia ja työttömyyden jälkeisiä työjaksoja kaksi prosenttia. Vastaava pidennys nostaa työllistymisen todennäköisyyttä 0,4 prosenttia ja seuraavan työsuhteen palkkaa 0,6 prosenttia”, Kyyrän ja Pesolan yhteenvedossa VATT:n tutkimuksesta todetaan.
Viimeisellä työttömyysviikolla havaitaan työllistymisessä selvä piikki. Vaikuttaisi siltä, että osa työttömistä haluaa nauttia ansiosidonnaisen etuuskautensa loppuun saakka ennen työllistymistään.
Aktiivimalli poikkeaa kansainvälisesti
Työttömyysetuuden keston ja työttömyysjakson pituuden väliseen selvään yhteyteen perustuu esimerkiksi Tanskan joustoturvana tunnettu malli, jossa työttömyysturva alenee portaittain ajan kuluessa. Paitsi, että työvoimahallinto auttaa työtöntä jatkuvasti löytämään töitä, työttömällä on jatkuvasti kasvava motivaatio tehdä kaikkensa löytääkseen työpaikan, koska tulot pienenevät jatkuvasti.
Suomessa vuoden alusta käyttöön otettu kohua herättänyt aktiivimalli perustuu samaan ajatukseen.
Se poikkeaa kuitenkin kansainvälisesti kokeilluista malleista siinä, että se ensinnäkin koskee myös työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea eli on suunnattu pitkäaikaistyöttömille.
Toinen keskeinen omaleimainen piirre on siinä, että leikkaantuminen uhka tulee vastaan aina uudelleen ja uudelleen, jos työtön ei työllisty. Jos työtön ei täytä aktiivisuusehtoa, etuus leikkaantuu seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi, ja sen jälkeen tuki palaa ennalleen leikkaantuakseen taas uudelleen ilman edellytettyä aktiivisuutta.
Aktiivimallin innovaatio perustuu siihen, että ansioturvassa havaittu ilmiö saataisiin siirrettyä myös pitkäaikaistyöttömiin niin, että ponnistukset työllistymiseksi nousisivat aina kolmen kuukauden välein, kun työttömyysetuus uhkaa pienentyä.
Vaikea arvioida vaikutuksia
”Mallin vaikuttavuutta työllisyyteen on haastavaa arvioida, sillä tutkimuskirjallisuudesta ei ole suoraan löydettävissä vastaavaa mallia ja arvioita sen vaikuttavuudesta”, Hetemäen työryhmän muistiossa todetaan.
Yllättävä havainto VATT: n Kyyrän ja Pesolan tutkimuksessa on se, että työllistyminen hidastuu selvästi ansiosidonnaiselta päivärahalta putoamisen jälkeen huolimatta siitä, että voisi kuvitella työmarkkinatuen varaan joutumisen patistelevan työtöntä entistä aktiivisempaan työnhakuun.
Keskeinen motivaatio aktiivimallille löytyi havainnosta, että Suomessa työttömyyden kasvaminen viime vuosina on selittynyt lähes ainoastaan työttömyysjaksojen pidentymisellä, eikä niinkään työttömäksi joutuvien määrän lisääntymisellä.
Kuten Hetemäen työryhmän raportissa todetaan, mallin vaikuttavuutta on haastavaa arvioida. Kyseessä on uudenlainen työttömyysturvaa koskeva malli, jonka vaikutuksista saadaan tietoa vasta tulevina vuosina.
