Ruotsin kansainvälistä huomiota herättäneellä, suosituksiin ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla koronastrategialla saattaa olla muulle maailmalle myös annettavaa, toteaa usea asiantuntija The Guardianille.
WHO:n Euroopan terveyshätätilanteiden johtajan Dorit Nitzanin mukaan Ruotsi on koronalinjassaan korostanut pitkäjänteisyyttä ja vapaaehtoisuutta, ja näistä muut Euroopan maat voisivat ottaa opiksi. Viruksen kanssa on opittava elämään, Nitzan sanoo, korostaen kuitenkin, että mallia on sovellettava kunkin maan omiin olosuhteisiin.
Geneven yliopiston professorin Antoine Flahaultin mukaan Ruotsin strategiaa on yksinkertaistettu julkisuudessa.
– Monet uskovat, että koska Ruotsi ei sulkenut yhteiskuntaa, sen hallitus ei tehnyt mitään. Itse asiassa se teki useita keskeisiä päätöksiä. Mutta ennen kaikkea se sai ihmiset ymmärtämään tilanteen ja osallistumaan viruksen vastaiseen taisteluun asettamatta pakkoja, lakeja tai rajoituksia.
– Lopputulos ei ole erityisen poikkeava, Flahault sanoo.
Myös brittiprofessori ja WHO-neuvonantaja David Heymann korostaa Ruotsin toimien kestävyyttä tilanteessa, jossa viruksesta saattaa kehittyä pitkäaikainen vitsaus. Heymann kuitenkin korostaa, että Ruotsissa kansalaisten luottamus päättäjiin ja viranomaisiin on kansainvälisesti erittäin korkea, eikä maan strategia tästäkään syystä ole täysin sovellettavissa kaikkialle.
– Voimme oppia jokaiselta maalta jotakin. Kukaan ei ole suoriutunut tästä täydellisesti, kaikki ovat tehneet virheitä, Heymann sanoo.
Koronastrategioiden on oltava sekä kulttuurisesti ja tieteellisesti toimivia, ja tästä Ruotsin linjassa on kyse, professori sanoo.
