Verkkouutiset

Ruotsalaisia sotilaita Gotlannin Visbyssä. LEHTIKUVA / AFP Karl Melander

Näin Venäjän hyökkäys Gotlantiin voisi edetä

Sotilaallinen pullistelu saattaa asiantuntijan mukaan kuitenkin kostautua.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Strategisesti keskeinen Gotlanti on ollut viime päivinä jälleen otsikoissa, Ruotsin vahvistettua valmiuttaan ja puolustusvoimien toimintaa saarella. Toimet on kytketty Venäjän laivaston lisääntyneisiin liikkeisiin Itämerellä.

Gotlannin asema ja puolustus ovat olleet pitkään ruotsalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun keskiössä. Puolustusministeri Peter Hultqvist vertasi viikonloppuna saarten merkitystä Tanskan Bornholmiin ja Suomen Ahvenanmaahan.

Vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei Ruotsin puolustusvoimien mukaan ole, Gotlanti tuskin pysyisi Itämerellä mahdollisesti syttyvän laajemman konfliktin ulkopuolella. Näin arvioivat Expressenin haastattelemat turvallisuuspolitiikan tuntijat. Jos Venäjä esimerkiksi hyökkäisi Baltiaan, antaisi Gotlannin hallinta Venäjälle kyvyn torjua Naton lentokoneita ja joukkoja alueella, arvioi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Oscar Jonsson.

Entinen ammattiupseeri ja Venäjän puolustuspolitiikan tuntija Jörgen Elfving uskoo Venäjän voivan toimia Gotlannissa nopeasti. Operaatio voitaisiin toteuttaa jopa puoli vuorokautta käskyn jälkeen, ja Elfvingin skenaariossa Venäjän maahanlaskujoukot valtaisivat ensimmäiseksi Visbyn lentokentän.

Osa tutkijoista toppuuttelee kuitenkin synkempien skenaarioiden laatijoita.

Ruotsin puolustusministeriön alaisen FOI-tutkimuslaitoksen Johan Norberg ei halua spekuloida Gotlannin mahdollisella miehityksellä. Gotlannin asema riippuu laajemmasta eurooppalaisesta turvallisuustilanteesta, hän toteaa. Vaikka Venäjä nyt käyttäytyy aggressiivisesti, saattaa sotilaallinen pullistelu vielä kostautua.

–  Sekä Neuvostoliitto että länsi oppivat tämän Afganistanissa. Jos Venäjä aloittaa laajemman sodan, uhkaavat he menettää niin aloitteen kuin tilanteen hallinnan.

Sama pätee myös mahdolliseen operaatioon Gotlannissa.

–  Venäjä voisi lähettää sekä maihinnousu- että maahanlaskujoukkoina noin 2000 sotilasta, mutta kuljetusten aikana nämä vaativat kunnon suojausta. Ilman suojausta ei suurten ongelmien aiheuttamiseksi vaadita kun muutama vihollisen lentokone tai sukellusvene, Norberg kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)