Suomen huoltosuhde huononee jatkuvasti väestön ikääntyessä. Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan työperäisen maahanmuuton roima lisääminen ei ratkaise ongelmaa.
Maahanmuuttoa tarvitaan kuitenkin, jos Suomen väestön määrä halutaan pitää edes nykyisessä koossa. Tämänhetkinen 1,8 lapsen hedelmällisyysluku nimittäin johtaa väestön kutistumiseen.
”Väestötieteelliset tutkimukset eivät osoita, että maahanmuutolla voitaisiin ratkaista väestön ikääntymistä”, väestötieteen professori Pekka Martikainen Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta toteaa.
Hän muistuttaa, että väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen rapistuminen johtuvat ennen kaikkea siitä, että lapsia syntyy vähemmän ja ihmiset elävät entistä vanhemmiksi.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan on vanhanaikaista ja naiivia ajatella, että kansaa pitäisi nyt patistaa lapsentekoon. Hän pitää myös eliniän nousua hyvänä asiana.
Rotkirchin mukaan tulisi keskittyä ei-toivotun lapsettomuuden takana oleviin syihin ja siihen, miksei perheissä haluta kahta lasta enempää. Hän muistuttaa lasten hankinnan liittyvän tulotasoon.
”Varmemmat tulevaisuudennäkymät kasvattaisivat syntyvyyttä”, hän toteaa.
Apulaisprofessori Lena Näre on tutkinut työperäistä maahanmuuttoa eri maissa. Hän tyrmää ajatuksen siitä, että Suomeen otettaisiin äkkirysäyksellä vaikkapa miljoona koulutettua maahanmuuttajaa.
Hän korostaa, että maahanmuutossa on huomioitava yhteiskunnan laajemmat rakenteet. Töihin tulevat maahanmuuttajat perustavat perheitä, sairastuvat, ikääntyvät ja tarvitsevat palveluja aivan kuten muutkin.
Näreen mukaan Suomi ei myöskään ole vetovoimainen maa koulutetuille maahanmuuttajille. Mahdollisuudet saada kotimaan ulkopuolelta korkeasti koulutettua työvoimaa ovat heikot eikä Suomea voida tällä saralla edes verrata esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Kanadaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman muistuttaa, että vanhojen ihmisten ja työssä käyvien välinen huoltosuhde paranee vain siinä tapauksessa, että nuoret maahanmuuttajat pääsevät työmarkkinoille.
Hänen mukaansa nykyiset maahanmuuttomäärät eivät kuitenkaan lähimainkaan korjaa huoltosuhdetta.
Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa julkaisema ulkomaalaisten työ- ja hyvinvointitutkimus kertoo, että nuoret maahanmuuttajamiehet käyvät enemmän töissä kuin samanikäiset kantasuomalaiset miehet.
Myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien miesten tilanne paranee iän karttuessa, toisin kuin kantasuomalaisilla verrokeilla.
Itä-Suomen yliopiston sosiologian ja hyvinvoinnin professorin Juho Saaren mielestä ratkaisu huoltosuhdeongelmaan on työllisyysasteen nostaminen.
”Ratkaisu olisi työurien pidentäminen alkupäästä, pitkäaikaistyöttömien välityömarkkinoiden parantaminen sekä irtisanomisen ehtojen uudistaminen”, hän sanoo..
