Presidentti Vladimir Putinin vapaaehtoinen väistyminen vallasta vaikuttaa politiikan tutkija Pavel Slunkinin mielestä jopa aiempaa epätodennäköisemmältä.
Kun presidentin toimikaudet viimevuotisen perustuslakiuudistuksen yhteydessä nollattiin, Putinille avautui mahdollisuus jatkaa virassaan yhtäjaksoisesti aina vuoteen 2036. Osa tarkkailijoista kuitenkin uskoi, että hän saattaisi siirtyä johonkin toiseen rooliin jo vuonna 2024, jolloin nykyinen kausi päättyy. Nyt tilanne on Slunkinin mukaan radikaalisti muuttunut.
– On mitä luultavinta, että Venäjän viimeaikaiset tapahtumat eivät jätä vaihtoehtoa hänen loputtomalle vallalleen, Slunkin sanoo European Council on Foreign Relations -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
Merkittävä osa venäläisistä piti hänen mukaansa Putinia aiemmin vahvana kansallisena johtajana, mutta muutaman viime vuoden kuluessa häneen on alettu yhä voimakkaammin liittää mielikuvia korruptiosta ja ylellisestä elämäntyylistä.
– Syytökset hänen henkilökohtaisesta osallisuudestaan Aleksei Navalnyin viimevuotiseen murhayritykseen eivät jätä hänelle mahdollisuutta turvalliseen tulevaisuuteen presidenttiytensä jälkeen, Slunkin toteaa.
Hän ei usko, että esimerkiksi elinikäinen syytesuoja, kattavat turvajärjestelyt tai uusi muodollinen asema riittäisivät vakuuttamaan Putinia todellisesta koskemattomuudesta.
– Näissä olosuhteissa vallansiirto jopa jollekulle Putinin uskollisimmista seuraajista on käynyt äärimmäisen epätodennäköiseksi. Kuka tahansa seuraaja perisi ne rajoittamattomat valtaoikeudet, joista Venäjän presidentti nyt nauttii, ja voisi siis lopulta kääntyä edeltäjäänsä vastaan.
Missiona pelastaa äiti-Venäjä
Arvioidessaan omaa tulevaisuuttaan Putin joutuu Slunkinin mukaan ottamaan huomioon myös sen skenaarion, että hänen vetäydyttyään syrjään Venäjän luultua hauraampi poliittinen järjestelmä saattaisi nostaa vallankahvaan jonkun hänen leppymättömimmistä vastustajistaan.
– Niin kauan kuin hän itse kontrolloi valtablokkia ja etuoikeutettujen joukkoa, hän voi olla varma, että omaksi pelastuksekseen hän voi käyttää kaikkia mahdollisia resursseja ja antaa sellaisia käskyjä kuin haluaa. Mutta kuka tietää, kuinka seuraava presidentti toimisi tällaisessa tilanteessa? Jo pelkkä ajatus siitä, että Putinin kohtalo olisi toisten ihmisten käsissä, on hänelle tavattoman epämieluisa ja ei-hyväksyttävä, Slunkin sanoo.
Hän arvioi Putinin takertuvan valtaan osaltaan myös kansainvälispoliittisen tilanteen vuoksi.
– Hän on kiinnittynyt illuusioihin maailman salaliitosta Venäjää vastaan, yrityksistä heikentää hänen maataan tai jopa riistää osia siitä. Tästä aiheutuu lopulta viheliäinen kierre. Venäjän viranomaiset ovat ensin vakuuttaneet itsensä siitä, että vihollisia on joka puolella. Sitten he alkavat käyttäytyä niin kuin kaikki muut maat olisivat vihollisia. Kun siitä seuraa vastatoimia, venäläiset katsovat, että heidän pelkonsa ovat osoittautuneet aiheellisiksi: ystävät eivät asettaisi pakotteita ja todellisia vihollisia on lyötävä lujaa takaisin, hän toteaa.
Tilanteessa, jossa Putin hallintoineen kuvittelee maansa olevan vihamielisten voimien saartama, hän ei yksinkertaisesti voi luopua vallasta, sillä hänen missionaan on pelastaa äiti-Venäjä.
