Verkkouutiset

Jos oikeustiede vaikuttaa laintulkintaan siten, että laintulkinnassa painottuvat verokonsulttiyhtiöiden ja näiden asiakkaiden edut, niin tämä voi johtaa vähemmän legitiimiin oikeusjärjestelmään, tutkija sanoo. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Tutkijan mukaan verotutkimuksessa on selvä eturistiriita

Intressiristiriidat vero-oikeudellisessa tutkimuksessa vinouttavat verolainsäädännön tulkintaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Santtu Raitasuo on tutkinut verotutkijoiden taloudellisten sidonnaisuuksien merkitystä oikeustieteellisessä verotutkimuksessa.

– Koska merkittävä osa verotutkijoista työskentelee verokonsulttialalla, painottuvat alalla tuotetussa tutkimuksessa verokonsulttiyhtiöiden ja näiden asiakkaiden intressit. Myös vero-oikeuden professoreilta oikeudenkäynneissä tilatut asiantuntijalausunnot sitovat heitä verokonsulttiyhtiöiden intresseihin, sanoo väitöskirjatutkija.

Raitasuo tutkii väitöskirjassaan Oikeustiedettä vai asianajoa? Kriittisiä näkökulmia vero-oikeuden tutkimukseen vero-oikeudellisen tutkimuksen intressiristiriitoja. Hän syventyy siihen, minkälaista taloudellista ja poliittista valtaa käytetään näennäisesti neutraalissa verotutkimuksessa.

Verotutkimuksessa on tavallisesti esitetty aggressiivisen verosuunnittelun syyksi heikosti valmisteltua lainsäädäntöä. Raitasuo esittää väitöskirjassaan uudenlaisen selitysmallin tälle ongelmalle, ja osoittaa, miten vero-oikeudellinen tutkimusyhteisö voi vaikuttaa kyseisen sääntelyongelman tuottamiseen.

Verotutkimus tärkeää tuomioistuimille

Oikeustieteellisessä verotutkimuksessa on tyypillisesti tavoitteena antaa tuomareille ja veroviranomaisille suosituksia siitä, miten verolainsäädäntöä pitäisi tulkita. Verolainsäädäntö on usein monitulkintaista, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa. Siksi tuomioistuimet käyttävät oikeustieteellistä verotutkimusta laintulkinnan apuna.

Raitasuo esittää väitöskirjassaan, että verotutkimuksessa on selvä eturistiriita. Merkittävä osa verotutkijoista työskentelee verosuunnittelupalveluja tarjoavalla verokonsulttialalla. Samalla tutkijat kuitenkin tekevät tutkimusta esimerkiksi siitä, minkälainen verosuunnittelu on lain mukaan hyväksyttävää. Pienempi osa verotutkijoista työskentelee valtion verohallinnossa.

Intressiristiriitoja aiheutuu Raitasuon mukaan myös niin kutsutusta oikeustieteellisestä asiantuntijalausuntoinstituutiosta. Näissä on kyse tutkijan arvovallalla kirjoitetuista lausunnoista, joita voidaan veroriidoissa käyttää puoltamaan lausunnon tilaajan oikeudellista kantaa.

Veroriidoissa ovat vastakkain valtiota edustava Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ja yksityinen veronmaksaja. Veroriidoissa oikeustieteellisiä asiantuntijalausuntoja tilaavat ainoastaan yksityisiä verovelvollisia edustavat asiamiehet eli verokonsulttiala.

Näin ollen Raitasuon mukaan asiantuntijalausuntokäytäntö muodostaa tutkijoille taloudellisen kannustimen tuottaa yksityiselle verovelvollispuolelle edullisia tulkintakannanottoja.

– Lausuntokäytäntö vaikuttaa edelleen lausuntoja kirjoittavien tutkijoiden tutkimustyöhön, koska se sitoo heitä myös tutkimuksessa niihin tulkintakantoihin, joita he ovat esittäneet maksullisissa lausunnoissaan.

Sidonnaisuudet piilossa

Tuomioistuimissa on ihanteena, että tuomarit tulkitsisivat lainsäädäntöä puolueettomasti eivätkä ainakaan tietoisesti pyrkisi suosimaan mitään yhteiskunnallisia eturyhmittymiä. Vero-oikeudellisen tutkimuksen intressiristiriitojen käytännön seuraus on pahimmillaan se, että verosääntelyn demokraattinen hyväksyttävyys heikkenee.

– Jos oikeustiede vaikuttaa laintulkintaan siten, että laintulkinnassa painottuvat verokonsulttiyhtiöiden ja näiden asiakkaiden edut, niin tämä voi johtaa vähemmän legitiimiin oikeusjärjestelmään, Raitasuo sanoo.

Raitasuo osoittaa väitöskirjan yhdessä osajulkaisussa, kuinka useat verokonsulttiyhtiöillä työskentelevät tutkijat tuottivat tutkimusta, jolla pyrittiin edistämään uudenlaisen verojen minimointijärjestelyn hyväksymistä tuomioistuimissa.

Tutkijoiden taloudelliset sidonnaisuudet olisivat ongelmana hieman pienempi, mikäli tutkijoiden sivutoimet olisivat julkisesti tiedossa. Nykytilanteessa tutkijat jättävät usein taloudelliset sidonnaisuutensa mainitsematta tieteellisissä julkaisuissaan, joten ne jäävät myös tuomareilta piiloon eivätkä he näin ollen voi arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia.

Verolain tulkinnoilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia.

– Kun yhdet veronmaksajat onnistuvat välttämään veronsa, niin toisten osuus yhteisestä verotaakasta kasvaa. Aggressiivista verosuunnittelua voi pitää ongelmana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

Vaikka aihe on herkkä, Raitasuo toivoo, että oikeustieteessä käytäisiin vilkkaampaa keskustelua tutkijoiden taloudellisista sidonnaisuuksista ja tieteen intressiristiriidoista. Tutkijoiden käytännön työn vaikutuksista oikeustieteelliseen tutkimukseen keskustellaan kuitenkin harvemmin. Raitasuo toivoo, että yliopistot ja oikeustieteellinen tutkimusyhteisö puuttuisivat ongelmaan.

– Monilla muilla tieteenaloilla on käyty runsaasti keskustelua tieteen intressiristiriidoista. Esimerkiksi lääketieteessä tätä keskustelua on käyty vuosikymmeniä, ja ongelmaa on myös pyritty ratkaisemaan monin toimenpitein. Oikeustieteessä eturistiriitoja koskevat ongelmat ovat huomattavia muillakin oikeudenaloilla kuin verotuksessa. Silti ongelmasta on pitkään vaiettu oikeustieteellisessä tutkimusyhteisössä, Raitasuo toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)