Venäjän huipulle on politiikan tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan koronakriisin myötä syntynyt uudenlainen valtakolmio, jonka muodostavat presidentti Vladimir Putin, tuore pääministeri Mihail Mišustin ja pormestari Sergei Sobjanin.
– Putin ei ole yksinomaan presidentti, vaan myös kansakunnan psykoterapeutti, Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa johtava Kolesnikov sanoo tuoreessa artikkelissaan.
– Hän ilmoitti ensin viikon kestävästä yleisestä lomasta, jonka tarkoituksena on hidastaa koronaviruksen leviämistä. Nyt hän yrittää rauhoitella vararikkoon ajautuvia yrittäjiä ja valmistelee kahta tapahtumaa – kansanäänestystä perustuslakimuutoksesta, joka mahdollistaisi hänen jatkamisensa presidenttinä vuoteen 2036, sekä Neuvostoliiton ja liittoutuneiden toisessa maailmansodassa saavuttaman voiton kunniaksi voitonpäivänä 9. toukokuuta järjestettävää sotilasparaatia, jolla on keskeinen merkitys hänen kannatuslukujensa säilyttämisessä, Kolesnikov toteaa.
Pormestari Sobjaninia, joka on nimitetty koronaviruksen torjuntaa johtavan työryhmän johtoon, hän luonnehtii malliesimerkiksi tehokkaasta ja teknokraattisesta hallinnoitsijasta. Sobjanin on vastannut menestyksellisesti Moskovan valtaisasta budjetista ja profiloitunut pääkaupungin ilmeen herkeämättömänä uudistajana, joka kukisti viimevuotiset mielenosoitukset kovin ottein.
Tammikuussa pääministeriksi noussut Mišustin tunnetaan niin ikään teknokraattina, jolla on vankkumaton usko digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Ongelmat kasaantuvat Putinille
Koronakriisi on Kolesnikovin mukaan tuonut haasteita kaikille kolmelle miehelle Venäjän politiikan huipulla. Putin on joutunut lykkäämään kansanäänestystä perustuslaista ja Sobjaninin on kerrottava kansalaisille epämieluisista rajoitustoimista. Mišustinin epäkiitollisena tehtävänä on johtaa kaoottisilta vaikuttavia toimia talouden ja ahdinkoon ajautuneiden yritysten toiminnan tukemiseksi.
– Sobjaniniin ja Mišustiniin verrattuna se, jolla on ongelmia, on Putin, Kolesnikov sanoo.
Mišustin koetaan hänen mukaansa puhtaasti teknisenä hahmona, jonka tekemisistä venäläiset eivät juuri piittaa. Sobjanin puolestaan mielletään lähinnä aluejohtajaksi, joiden keskimääräinen suosio on tuoreimpien mielipidemittausten mukaan korkeampi kuin Putinin.
– Tämä on merkityksellistä. Putinin kannatuslukema on ensinnäkin väreillyt 68–70 prosentin tasolla, ja nyt tapahtunut 6 prosenttiyksikön pudotus on iso. Putinin kannatus oli 63 prosentissa viimeksi maaliskuussa 2013 – täsmälleen seitsemän vuotta sitten ja ennen kuin Venäjä liitti Krimin itseensä. Vertailun vuoksi: Krimin tapahtumien jälkeen maaliskuussa 2014 Putinin suosioluku oli 80 prosentin tasolla, Kolesnikov toteaa.
Keinot alkavat olla vähissä
Se, että Putin lopulta paljasti haluavansa jatkaa vallankahvassa koko loppuelämänsä, ei Kolesnikovin mukaan venäläisiä erityisemmin hetkauttanut, vaan sitä pikemminkin odotettiin.
– Ihmiset ovat kuitenkin kyllästyneitä siihen, että vaihtoehtoa ei ole, hän sanoo.
Siitä kertoo muun muassa riippumattoman Levada Centerin tuore mielipidemittaus, jossa 62 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa yläikärajaa presidentin tehtävän hoitamiselle. Putin on nyt 67-vuotias ja täyttäisi 83 vuonna 2036. Vastaajista 50 prosenttia kertoi toivovansa vallanvaihdosta ja uusia kasvoja.
Krimin kaappauksen synnyttämästä innostuksesta ja tulevaisuudenuskosta ei Kolesnikovin mukaan ole käytännössä mitään jäljellä.
– Nyt ei ole enää juuri mitään, millä mobilisoida kansanjoukkoja. Venäjä tuskin voi vallata Pohjoisnapaa. Putinin ainoa jäljellä oleva työkalu on muistojen politiikka. Siksi hän ei voi peruuttaa toukokuun 9. päivän voitonpäivän paraatia, mutta siinäkin kyse on vain lyhyen aikavälin taktiikasta, hän toteaa.
Perustuslain muutoshanke, jonka tarkoituksena oli Putinin vallan sementointi, onkin Kolesnikovin mukaan kääntymässä itseään vastaan. Samaan aikaan koronaviruskriisi ja ruplan arvon heikentyminen nakertavat hänen suosiotaan jopa enemmän kuin tukahdutetun opposition toimet.
