Euroopan keskustaoikeistolaiset puolueet (EPP) saivat syliinsä piikikkään analyysin eurooppalaisen ajattelun valtavirrasta.
– Stabiliteetti ei enää myy ja äänestäjänne ikääntyvät, arvioi bulgarialaisen Liberal Strategiesin johtaja ja New York Timesin vakituinen kolumnisti Ivan Krastev.
Kokoomuksen ja KD:n eurooppalainen kattopuolue EPP on edelleen Euroopan parlamentin suurin ryhmittymä. Se on johtanut Eurooppaa sosialistien kanssa yhteistyössä vuosikymmeniä. Nyt EPP analysoi europarlamenttivaalien tulosta Espanjan Baskimaan toiseksi suurimassa kaupungissa San Sebastianissa.
Ivan Krastevin mukaan eurooppalaiset valtapuolueet kuten EPP ovat haastavassa tilanteessa. Yhtäältä nuoret eivät välttämättä kiinnity näihin puolueisiin riittämättömyyden tunteen takia, mikä liittyy ilmastonmuutokseen. Toisaalta taas he saavat syytteitä siitä, että ovat tehneet liikaakin vapaan liikkuvuuden edistämiseksi. Tästä protestista pottia ovat keräämässä vihreät ja toisella laidalla oikeistopulistit.
Krastev muistutti, että monessa keskisen Euroopan maissa vapaan liikkuvuuden huoli kiteytyy erityisesti maastamuuttoon, kun mantereen laidoilla tuskaillaan maahanmuuton ongelmien kanssa.
– Romaniasta lähtee miljoonia, pääasiassa nuoria ja koulutettuja, esimerkiksi lääkäreitä ja hoitajia. Samanlaista maastamuuton pelkoa on Espanjassa ja Kreikassa. Vapaata liikkuvuutta on siis vaikea puolustaa, Krastev arvioi.
Hän näkee, että eurooppalainen aatevirtaus voi kulkea perinteisten valtapuolueiden ohi.
EPP suurin monessa maassa
EPP:n europarlamentin kampanjaa johtanut irlantilainen Dara Murphy kuitenkin muistutti, että EPP:hen kuuluvat puolueet ottivat ykköspaikan 15 EU:n jäsenmaassa ja vaalivoittoja kuitattiin niin Romaniassa, Kreikassa, Itävallassa, Irlannissa kuin Ruotsissakin. EPP asetti komission puheenjohtajakandidaatiksi saksalaisen Manfred Weberin ja koneisto on edelleen vahvasti hänen takanaan. Selvää on, että EU:ssa ei mikään liiku ilman, että EPP:n kanssa tehdään kompromisseja.
EPP:n sisällä on vaalitutkimusten mukaan erilaisia painotuksia. Ranskalaisen Ipsosin tutkimusjohtajan Mathieu Gallardin mukaan huomionarvoista on, kuinka Ranskan ja Saksan oikeisto asettavat eri teemat poliittisen agendan kärkeen. Ranskassa keskustaoikeistolaiset äänestäjät pitävät turvallisuutta ja terrorismin kitkentää ykkösenä, kun taas Saksassa ilmastonmuutos kohoaa ykköseksi.
EPP:n, sosialistien, Alden ja vihreiden johto ovatkin sopineet, että EU-vaalien jälkeistä agendaa aletaan työstää neljän eri teeman kautta. Ne ovat talous ja ilmastonmuutos, digitalisaatio, oikeusvaltioperiaate ja Euroopan asema maailmanpolitiikassa.
